Erkki Imponen
Erkki Jaakonpoika Imponen (16. marraskuuta 1886 Isokylä, Kemijärvi – 27. maaliskuuta 1954 Kemijärvi) oli kemijärveläinen kunnanvaltuutettu ja taloustirehtööri.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Imponen (lempinimeltään "Kuja-Erkki") syntyi Jaakko Jaakonpoika Imposen (s. 1855) ja Brita Caisa Könösen (s. 1847) viidenneksi lapseksi.lähde? Imponen aloitti opintiensä Kemijärven ensimmäisessä, Särkikankaan kansakoulussa, joka aloitti toimintansa 1899, ja oli sen ensimmäisiä oppilaita yhdessä Kaisa-siskonsa kanssa. Imponen lähti Imposenniemestä kotivävyksi Kujalan tilalle vuonna 1908 avioiduttuaan Maria Eveliina Kujalan kanssa. Avioliittoon syntyi viisi lasta. Maria Imponen kuoli vuonna 1918. Imponen solmi toisen avioliiton Maria Eriika Erkkilän kanssa vuonna 1919, mutta Maria kuoli jo seuraavan vuoden helmikuussa. Tämän jälkeen Imponen oli leskenä muutaman vuoden, kunnes avioitui kolmannen kerran edellisen vaimonsa serkun Hilda Maria Erkkilän (s. 1905) kanssa vuonna 1924. Avioliitossa syntyi 14 lasta, josta 10 poikaa.lähde?[1]
Ura ja luottamustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Imposella oli lukuisia luottamustoimia. Hänet valittiin 1919 Kemijärven ensimmäiseen kunnanvaltuustoon (myöh. Kemijärven kaupunginvaltuusto). Hän toimi valtuutettuna muutamia lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta vuoteen 1953 asti. Kunnallislautakunnan (kunnanhallitus) jäsenenä hän oli vuosina 1931–1933 ja köyhäinhoitolautakunnan esimiehenä vuosina 1925–27. Huoltolautakunnan puheenjohtajana Imponen oli vuodet 1943–1945 ja 1949–1953. Tätä työtä Imponen arvosti kovasti, sillä hän koki ihmisten auttamisen tärkeäksi. Hän toteutti tätä periaatetta myös omassa elämässään: perheeseen mahtui omien lasten lisäksi orvoksi jäänyt tyttärentytär, ja renkipoikia otettiin tilalle myös sosiaalisten syiden vuoksi. Hän oli huoltolautakunnan puheenjohtajana myös Lapin sodan aikana, jolloin myös kemijärveläiset olivat evakossa ympäri Pohjanmaata.[1][2]
Imponen toimi Kemijärvellä myös metsälautakunnan puheenjohtajana vuosina 1924–1929, Isonkylän kansakoulun johtokunnassa vuosina 1923–1942 (jonka puheenjohtajana vuodet 1937–1939) sekä kirkkohallintokunnan jäsenenä vuosina 1946–1954. Hän oli perustamassa Isonkylän osuuskassaa vuonna 1925, kun osuuskuntatoiminta-aate levisi 1920-luvulla ja Imponen oli sen voimakas kannattaja. Isonkylän osuuskassa muutettiin Kemijärven osuuskassaksi 1928 ja myöhemmin Kemijärven osuuspankiksi, jonka johtajana Imponen toimi vuosina 1925–1929. Osuustoimintaperiaatteelle perustettiin Kemijärvelle myös meijeri, jonka hallituksen puheenjohtajana Imponen toimi koko sen toiminta-ajan vuoteen 1952, jolloin meijeri myytiin Valiolle.[1]
Imponen arvosti koulutusta, kouluolojen kehittämistä, historiaa ja sanomalehtitoimintaa. Hän oli mukana avustamassa ja tukemassa Koillis-Lappi -lehteä sekä perustamassa Lapin Kansaa. Kunnallispolitiikassa Imponen edusti Maalaisliittoa, ja on kerrottu hänen houkutelleen Matti Oskari Lahtelan vaihtamaan Kokoomuksesta Maalaisliittoon, jonka listoilta tämä tuli valituksi valtiopäiville vuonna 1930.[1][2]
Imposelle myönnettiin taloustirehtöörin arvonimi vuonna 1947. Kyseinen arvonimi on myönnetty itsenäisessä Suomessa vuosien 1919–2013 aikana 518 henkilölle.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Mourujärvi, Lea: "Jos tikka on kirjava, elämä on kirjavampi" : elämäntarinoita Kemijärveltä. Kemijärven rotaryklubi, 2004. ISBN 952-91-7355-5.
- ↑ a b Kuosmanen, Risto: Kemijärven historia II - Kemijärvi 1870-luvulta 1970-luvun alkuun. Kemijärven kaupunki ja Kemijärven srk, 1978. ISBN 9519917470.