Erillinen pataljoona 7

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erillinen Pataljoona 7 (Er.P 7) oli jatkosodan alkuvaiheessa toimineen Prikaati K:n toinen pataljoona, johon oli sijoitettu Suomessa asuvat aunuksenkarjalaissyntyiset asevelvolliset, jotka olivat siirtyneet Suomeen sisällissodan aikana ja jälkeen. Pataljoonaa täydennettiin suomalaisilla vapaaehtoisilla.

Pataljoona tunnettiin Prikaati K:n (Pr.K) lakkauttamisen (22.10.1941) jälkeen:

  • 23.10.1941–31.1.1944 Aunuksen Heimosoturipataljoona
  • 1.2.–13.11.1944 Erillinen Pataljoona 7 (Er.P 7)

Pataljoonan alkuvaiheet esitetty Prikaati K:n yhteydessä

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • majuri Olsoni –10.5.1942
  • everstiluutnantti Niskakoskelainen 11.5.1942–25.7.1944
  • majuri Seitamo 26.7.1944–

Pataljoonan sotatie itsenäisenä joukkoyksikkönä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 28.10.1941–13.7.1942 varuskuntapataljoonana Äänislinnassa ja Äänisen rannikkopuolustuksen komentajan liikkuvana reservinä
  • 14.7.1942–31.5.1943 varmistus- ja partiotehtävissä Lieksan, Repolan, Omelian, Kiimasjärven ja Luvajärven alueella, lisäksi 70 miestä Aunuksen piiriesikunnan käytössä
  • 1.6.1943–15.2.1944 rintamavastuussa Kiimasjärvella ja Luvajärvellä
  • 16.2.–23.5.1944 rintamavastuussa tukikohdissa Tširkkakemijoella
  • 23.5.–8.7.1944 rintamavastuussa Vilkkojärven lohkolla
  • 8.7.–21.9.1944 Rukajärvellä
  • 22.9.– vetäytyminen Suomeen
  • 13.11.1944 Er.P 7 kotiutettiin [1]

Tappiot 23.10.1941.–13.11.1944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaatuneita 35
  • Kadonneita 9 [2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Timo Kallioniemi: Prikaati K, Heimosoturit jatkosodassa. Oulu: Pohjoinen, 1992. ISBN 951-749-161-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Timo Kallioniemi: "Prikaati K" s. 278–332
  2. Timo Kallioniemi: "Prikaati K" s. 333–334
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.