Erik Adlercreutz
Erik Alfred Herman Adlercreutz (7. syyskuuta 1899 Helsinki – 13. lokakuuta 1989 Helsinki) oli suomenruotsalainen lääkäri ja dosentti,[1] Adlercreutzin aatelissuvun päämies.[2]
Adlercreutzin vanhemmat olivat kaupunginvouti, valtiopäivämies Herman Adlercreutz ja Naima Sofia Charpentier. Adlercreutz tuli ylioppilaaksi 1917 ja opiskeli lääketiedettä Helsingin yliopistossa. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1928. Adlercreutz erikoistui sisätautioppiin, teki opintomatkoja Eurooppaan ja hoiti yliopistossa sisätautiopin dosentuuria vuosina 1934–1966. Hän luennoi myös mm. Ruotsissa ja Ranskassa ja hoiti lääkärintointa useissa eri sairaaloissa. Helsingin diakonissalaitoksen 2. sisätautiosaston ylilääkärinä Adlercreutz toimi 1935–1950. Hänellä oli useita alansa luottamustoimia. Adlercreutz oli sotilasarvoltaan reservin lääkintämajuri.[3]
Erik Adlercreutz oli kahdesti naimisissa. Ensimmäisestä avioliitosta (1931–1939) Elisabeth Hedvig Adlercreutzin kanssa syntyi kolme lasta, näiden joukossa professori Herman Adlercreutz ja arkkitehti Eric Adlercreutz. Toisesta avioliitosta (1939–) Margaretha Lerchen kanssa syntyi kaksi lasta.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Adlercreutz, Erik hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Kirpilä, Juhani (toim.): Suomen lääkärit 1962 Finlands läkare, s. 5. Helsinki: Suomen lääkäriliitto, 1963. ISSN 2323-9492.
- ↑ a b Kuka kukin on 1954, ss. 16-17. Viitattu 5.5.2021.
| ||||||||||||||||||
