Emily O’Reilly
| Emily O'Reilly | |
|---|---|
 O'Reilly vuonna 2014 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] |
| Kansalaisuus | irlantilainen |
| Ammatti |
oikeusasiamies toimittaja |
| Titteli | Euroopan oikeusasiamies |
| Muut tiedot | |
| Edeltäjä | Nikiforos Diamandouros |
Emily O'Reilly (s. 20. lokakuuta 1957) on irlantilainen virkamies ja entinen toimittaja, joka on toiminut Euroopan oikeusasiamiehenä vuodesta 2013 alkaen ja Irlannin oikeusasiamiehenä vuosina 2003–2013.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
O'Reilly on kotoisin Tullamoresta. Hän opiskeli Dublinin University Collegessa, Trinity Collegessa ja Harvardin yliopistossa.[2] Valmistuttuaan O'Reilly työskenteli toimittajana ja kirjailijana, julkaisten kolme teosta Irlannin politiikasta ja tiedotusvälineistä. Hän on saanut toimittajan työstään useita huomionosoituksia, kuten Vuoden naistoimittaja -palkinnon vuonna 1986 ja Vuoden toimittaja -palkinnon vuonna 1994.[3]
O'Reilly valittiin ensimmäisenä naisena Irlannin oikeusasiamieheksi ja tietovaltuutetuksi vuonna 2003. Lisäksi hänet nimitettiin ympäristöasioiden tietovaltuutetuksi vuonna 2007.[3]
O'Reilly valittiin Euroopan oikeusasiamieheksi vuonna 2013 ja uudelleen vuosina 2014 ja 2019.[3] Vuonna 2018 O'Reilly katsoi, että Euroopan komissio oli rikkonut hyvää hallintotapaa komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kabinettipäällikkön Martin Selmayrin nimityksessä ensin komission varapääsihteeriksi ja sitten lähes välittömästi pääsihteeriksi aiemman pääsihteerin ilmoitettua yllättäen eläkkeelle jäämisestään.[4] Vuonna 2022 O'Reilly arvosteli komission henkilöstön siirtymistä työskentelemään yksityisellä sektorilla ja vaati tätä koskevien käytäntöjen uudistamista.[5] Samana vuonna hän totesi hallinnolliseksi epäkohdaksi sen, ettei komissio julkaissut komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja lääkeyhtiö Pfizerin johtajan Albert Bourlan välisiä viestejä.[6]
O'Reillylle myönnettiin Irlannin oikeusasiamiehenä tekemästään työstä Dublinin University Collegen oikeustieteen kunniatohtorin arvonimi vuonna 2014. Euroopan oikeusasiamiehenä tekemästään työstä hän on saanut Schwarzkopf Europe -palkinnon vuonna 2017, Vision for Europe -palkinnon vuonna 2018 ja Flensburgin yliopiston Europa-palkinnon vuonna 2020.[3]
O’Reilly on naimisissa ja hänellä on viisi lasta.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://web.archive.org/web/20180508120845/http://www.ombu.europarl.europa.eu:80/ombudsmanelection/webdav/shared/candidates/oreilly/Emily%20OReilly%20-%20CV_en.pdf. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ The Ombudsman's Office/Previous Office Holders (Arkistoitu)Arkistoitu kopio The Office of the Ombudsman Ireland. Arkistoitu 24.12.2015. Viitattu 13.7.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Emily O'Reilly Euroopan oikeusasiamies. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Oikeusasiamies: Komissio oikoi mutkia ylimmän virkamiehensä nimityksessä, vahingoitti luottamusta EU:hun Yle Uutiset. 4.9.2018. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Fox, Benjamin: Commission should block staff from taking 'revolving door' jobs, says EU watchdog Euractiv. 18.5.2022. Viitattu 28.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Mersh, Amalie Holmgaard: EU watchdog: Commission’s lack of will to find texts with Pfizer boss is a wake-up call Euractiv. 14.7.2022. Viitattu 28.11.2023. (englanniksi)
| ||||||||||||||
