Emakoiden häkittäminen

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Emakkohäkki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emakkoja häkeissä

Emakoiden häkittäminen on sikateollisuudessa sikaloissa käytetty tapa pitää emakkoja ilman lajitovereita pienessä häkissä, joka estää liikkumisen melkein kokonaan[1]. Emakkoja pidetään häkissä kahta tarkoitusta varten. Siemennys- eli tiineytyshäkissä siementäminen onnistuu helpommin ja emakot tulevat raskaaksi varmemmin. Porsaiden synnyttyä emakko laitetaan porsitus- eli emakkohäkkiin, jotta ahdistunut tai vihainen emo ei kykene tallomaan porsaitaan sorkillaan vammoille tai kuoliaiksi.[2][3][4]

Häkit on tehty metalliputkista ja ne ovat suurin piirtein sian itsensä kokoisia. Sika ei pääse liikkumaan muutoin kuin askeleen eteen ja taakse.[5]

Suurin osa sikatiloista Suomessa pitää emakkoja liikkumista rajoittavassa häkissä ilman lajitovereita[1]. Emakko viettää lähes puolet elämästään (44 %) tiineytys- ja porsitushäkeissä.[6]

Tiineytys- eli siemennyshäkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siemennettävät emakot pidetään häkeissä, jotka estävät emakkoa kääntymästä ja liikkumista, koska tiineytys onnistuu siten paremmin[2].selvennä Emakkoa pidetään häkissä siitä lähtien, kun se on erotettu mahdollisista edellisistä porsaistaan siihen asti, että seuraava raskaus varmistuu. Tiineyden varmistuminen kestää yleensä raskauden ensimmäisen kuukauden ajan. Sen jälkeen emakot siirretään häkistä ryhmäkarsinaan tai pihattoon.[1]

Häkin käyttöä perustellaan myös sillä, että se suojaa arkoja emakkoja muilta sioilta. Emakkojen käsittely on häkeissä helpompaa kuin ryhmässä.[1]

Porsitus- eli emakkohäkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porsitushäkin tarkoitus on suojella häkin ulkopuolelle laitettavia porsaita, jottei ahdistunut tai vihainen emo ei pysty tallomaan niitä terävillä sorkillaan vammoille tai kuoliaiksi.[3][4] Emakon rauhattomuutta aiheuttavat muun muassa veden jakeluongelmat, vedinvauriot ja muut kipeät haavat, ylisuuri pahnue tai pelko hoitajaa kohtaan. Emo ei välttämättä havaitse vastasyntynyttä porsasta, jos se on kylmettynyt ja imee nisää vaisusti.[3]

Porsitushäkeissä porsaita kuolee synnytyksessä vähemmän kuin alle viiden neliön karsinoissa. Yli viiden neliön karsinassa tilanne alkaa tasaantua ja yli 7,5 neliön karsinassa porsaita kuolee synnytyksessä vähemmän kuin porsitushäkissä. Karsinakoon lisäksi porsaiden eloonjäämiseen vaikuttaa myös karsinan muoto, sillä porsiminen onnistuu parhaiten, kun emakolla on hyvin tilaa kääntyä ympäri.[7]

Emakot suljetaan häkkeihin viikkoa tai muutamaa päivää ennen arvioitua porsimista. Porsaiden synnyttyä osa emakoista erotetaan niistä ja siirretään heti ryhmäkarsinaan, osaa pidetään häkissä imettämässä porsaita 4−5 viikkoa.[1][8]

Porsitushäkki on tilavampi, kuin siemennyshäkki. Isoimmilla emakoilla painuu kuitenkin kyljellään maatessa toisella puolella selkä ja toisella puolen nisät kaltereihin.[8]

Emakko on raskaana vajaa neljä kuukautta, joten se elää häkkien ulkopuolella noin 2,5 kuukautta ja häkissä saman verran, eli sitä pidetään häkissä noin puolet viiden kuukauden tuotantokierrosta. Emakko voidaan pitää häkissä pidempäänkin, jos se ei tiinehdy ensimmäisellä siemennyskerralla.[1]

Hyvinvointi häkissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häkki rajoittaa voimakkaasti emakoiden mahdollisuuksia toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. Kuivikkeiden ja virikkeiden käyttö häkeissä on hankalaa.selvennä Jos niitä ei käytetä, sian lajityypillinen tarve tonkia maata ei täyty. Ahtaat olot ja liikunnan puute voivat vaurioittaa jalkoja ja utareita, aiheuttaa lapahaavaumia sekä lisätä sukuelintulehduksia varsinkin, jos lattiarakenteissa ei ole kunnolla huomioitu lannan ja virtsan poistumista.[1]

Sika tarvitsee tilaa sosiaaliseen käyttäytymiseensä[1].

Muutama vuorokausi ennen synnytystä emakoille tulee voimakas hormonaalinen pesänrakennustarve, jonka tyydyttyminen ei ole porsitushäkeissä mahdollista, koska siellä ei pysty liikkumaan tai kääntymään, eikä siellä ole materiaalia, josta rakentaa pesää. Tällöin emakko huolehtii huonommin poikasistaan, koska sen hormonitoiminta ei käynnisty yhtä hyvin, se on stressaantuneempi, synnytys ei suju yhtä hyvin ja porsaita kuolee enemmän synnytyksessä.[8][9]

Karsina häkin vaihtoehtona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on yleistynytselvennä porsitushäkkien korvaaminen ryhmäkarsinoilla. Mikäli ryhmäkarsinassa on riittävästi tilaa myös ruokintahäkkien ulkopuolella, emakoiden on mahdollista liikkua, säädellä ruumiinsa lämpötilaa paremmin, seurustella keskenään ja väistää ylempiarvoisia emakoita. Riittävän pieni eläinmäärä ja tilan jakaminen esimerkiksi väliseinin auttaa sikoja jakamaan karsinan eri toiminta-alueisiin ja mahdollistaa arkojen eläinten piiloutumisen[1].

Emakoiden ryhmäkarsinassa käytetään kuivikkeita, jolloin emakolla on mahdollisuus tonkia. Emakon syödessä kuiviketta se saa ravinnokseen tarpeeksi kuitua, jolloin se on kylläisenä rauhallisempi.[1]

Jotta vapaa porsitus toimii, tarvitaan tilaa, mikä maksaa häkkejä enemmän, jolloin sianlihan hinta on korkeampi[8].

Arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen eläinsuojeluasiamies toivoi vuonna 2015 ripeää puuttumista porsimis- ja tiineytyshäkkeihin ja vaati niiden korvaamista karsinoilla[5]. Sipilän hallitus kuitenkin lakkautti eläinsuojeluasiamiehen viran samana vuonna[10].

Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa porsitushäkkejä saa lain mukaan käyttää vain ensimmäisiä päiviä porsimisen jälkeen.[11]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tiineytys- ja porsitushäkit ovat laillisia.[12] Emakoita on laillista pitää tiineytyshäkissä tiineyden neljä ensimmäistä viikkoa[13]. Luomusikaloissa ei saa käyttää porsitushäkkejä[14].

Vuonna 2017 valmisteilla olevan Suomen uuden eläinsuojelulain lakiesityksessä kielletään tiineytyshäkit 15 vuoden siirtymäajalla. Porsitushäkkejä ei olla kieltämässä. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Sika tuotantoeläimenä - Eläintieto.fi Eläintieto.fi. 23.12.2015. Viitattu 9.7.2017.
  2. a b Eläinsuojeluasiamies vaatii tuotantoeläimille parempaa elämää – Yle Uutiset kysyi ruokataloilta, mihin ne ovat valmiita Yle Uutiset. Viitattu 9.7.2017.
  3. a b c Porsaan kohtalo ratkeaa ensimmäisinä elinpäivinä Pellervo. 2005.
  4. a b Miksi emakko on häkissä? Tarkastelussa emakkohäkki ja tiineytyshäkki maaseutumedia.fi. 13.8.2016. Maaseutumedia
  5. a b Eläinsuojeluasiamies vaatii tuotantoeläimille parempaa elämää – Yle Uutiset kysyi ruokataloilta, mihin ne ovat valmiita Yle Uutiset. Viitattu 9.7.2017.
  6. Pidetäänkö emakkoa porsitushäkissä 10 päivää vai 5 viikkoa? MTK:n väite Ylen jutussa jäi kaivelemaan, sika-asiantuntijat oikovat Yle, 2018
  7. Millainen on sikojen hyvinvointi luomuporsastuotannossa? Luomutietopankki. Viitattu 9.7.2017.
  8. a b c d Pipsa Parkkinen: Kuinka tuotantoeläimet oikeasti voivat? - Asiantuntijat vastaavat 06.08.2014. Iltalehti. Viitattu 9.7.2017.
  9. Sikatehtaista uuteen eläinsuojelulakiin Kansan Uutiset. 29.1.2016. Viitattu 9.7.2017.
  10. Teurastamokohu: Sipilän hallitus lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen viran Kansan Uutiset. 27.10.2015. Viitattu 9.7.2017.
  11. SEY: Emakkohäkit www.sikatieto.fi. Viitattu 9.7.2017.
  12. a b Eläinsuojelulaki on uudistumassa: Sikojen tiineytyshäkit kielletään, sonneja ei saa pitää kytkettyinä – eläinsuojelujärjestöt pettyivät Helsingin Sanomat. 7.6.2017. Viitattu 9.7.2017.
  13. Sika-ala on valmis luopumaan tiineytyshäkeistä siirtymäajalla Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 9.7.2017.
  14. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto: MTK - Maatalous : Luonnonmukainen kotieläintuotanto www.mtk.fi. Viitattu 9.7.2017.