Elsa, kohtalon lapsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
”Elsa, kohtalon lapsi”
Martti Innanen
Singlen ”Elsa, kohtalon lapsi” kansikuva
Singlen tiedot
 Albumilta Rakkauden ja onnensatumaan täysivaltainen suurlähettiläs
 B-puoli ”Aavehiihtäjä”
 Äänitetty  1967[1]
 Julkaistu 1967
 Formaatti vinyylisingle
 Tekijä(t) säv./sov. Erik Lindström
san. Martti Innanen
 Tyylilaji tango
 Kesto 02.45
 Levy-yhtiö Safir
Listasijoitukset

 Suomi: 1.

Martti Innasen muut singlet

”Elsa, kohtalon lapsi”
1967
”Esteri, tyttö sadepisarain”
1967

”Elsa, kohtalon lapsi” on Martti ”Huuhaa” Innasen vuonna 1967 julkaistu kappale ja esikoissingle. Se julkaistiin Safir-levymerkillä toisena puolenaan ”Aavehiihtäjä”.[2] Kappaleen sävelsi salanimellä P. Naseva Erik Lindström ja sanoitus oli Innasen (salanimellä T. Kutvonen).[3] Tangoparodia ”Elsa, kohtalon lapsi” oli Suomen myyntilistalla seitsemän kuukautta, joista neljän kuukauden ajan kärjessä.[4]

Kappale on mukana Innasen esikoisalbumilla Rakkauden ja onnensatumaan täysivaltainen suurlähettiläs.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niin kauan kuin Suomessa on levytetty tangoja, niistä on tehty myös parodioita. Niitä levyttäneet esimerkiksi Veikko Lavi, Irwin Goodman, Jussi Raittinen, sekä Kari Kuuva, joka vuonna 1964 ylsi listaykköseksi kappaleellaan ”Tango Pelargonia”.[5]

Aiemmin rivimuusikkona työskennellyt Martti Innanen esitteli oman ideansa tangoparodiasta säveltäjä Erik Lindströmille, joka innostui siitä. Kappaleen ”Elsa, kohtalon lapsi” sävelsi ja sovitti Lindström salanimellä P. Naseva ja sanoitti Innanen pseudonyymillä T. Kutvonen.[5]

»Tanssipaikoilla alkoi ottaa kaaliin junttikansan ikuinen toive: "Soettakee tankova." Kerran keikalta palatessani syttyi lamppu. Olisi kiva parodioida tangoa ja katsoa, ottavatko suomalaiset oikein banaalin tsoukin tosissaan.»
(Martti Innanen[6])

Julkaisu ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlen julkaisi Lindströmin vuonna 1963 perustaman Oy Finndisc Ab:n Safir-merkki. ”Elsa, kohtalon lapsi” meni piikittelyssä vieläkin pidemmälle kuin esimerkiksi ”Tango Pelargonia”. Huumori ei kuitenkaan avautunut kaikille, sillä osa yleisöstä näytti ottavan kappaleen tosissaan. Single nousi suoraan Suomen myyntilistan ykköseksi maaliskuussa 1967, ja pysyi kärjessä kaikkiaan neljä kuukautta.[5]

»Ne (parodiakappaleet) olivat huuhaata, mutta rikokseni ovat vanhentuneet. Sen kuitenkin opin, että tämän umpitollon kansan musiikillista sivistystä ja huumorintajua ei voi aliarvioida koskaan liikaa.»
(Innanen Helsingin Sanomissa maaliskuussa 2011.[7])

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomalaisen musiikin tietokannan hakutulos kappaleelle elsa, kohtalon lapsi aanitearkisto.fi. Arkistoitu 28.6.2018. Viitattu 23.10.2014.
  2. Elsa, kohtalon lapsi aanitearkisto.fi. Suomalaisten äänilevyjen tietokanta. Viitattu 29.6.2013. [vanhentunut linkki]
  3. Elsa, kohtalon lapsi fono.fi. Fono.fi. Viitattu 29.6.2013.
  4. Veikko Tiitto: Martti Innanen Pomus. Viitattu 29.6.2013.
  5. a b c Nyman, Jake: Onnenpäivät 2, s. 75–76. Tammi, 1995. ISBN 951-31-0573-3.
  6. Pomus - Pomus.net - Innanen Martti Pomus.net. Viitattu 23.10.2014.
  7. Helsingin Sanomat, C6, 20.03.2011