Elovena

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elovena-kaurahiutaleita.

Elovena on Raisio-konsernin tuotemerkki. Elovena-nimellä tuotetaan kaurahiutaleita ja muita viljatuotteita. Vuonna 2015 tuoteperheeseen kuului annospakattuja puuroja, hiutaleita, leseitä ja alkioita, välipalajuomia ja -keksejä sekä muroja. Kaikkiaan tuotteita on noin 40. Aktiivisen tuotekehityksen ansiosta Elovenan myynti on kasvanut voimakkaasti vuosina 1999-2014. [1]

Taloustutkimuksen mukaan Elovena on ollut yksi Suomen arvostetuimmista elintarvikebrändeistä.[2] Tuotemerkki tunnetaan pakkausten kyljessä olevasta kuvasta, niin sanotusta Elovena-tytöstä. Kuvassa kansallispukuinen, vaaleatukkainen ja huivipäinen nuori nainen seisoo viljapellolla kauralyhteen kanssa.

Elovena syntyi Viipurissa, Karjalan mylly oy:ssä vuonna 1925. Tuotteen nimen alku saatiin yrityksen aiemmasta nimestä Myllyosakeyhtiö Elo ja loppuosa kauran tieteellisestä nimestä Avena sativa. Viljapellon laidalla seisovan Elovena-tytön alkuperäinen piirtäjä on Viipurin Tienhaarassa asunut taiteilija Joel Räsänen (1905–1978), joka oli myllyn konemestarin poika. Hänen piirroksensa voitti Karjalan Myllyn järjestämän mainoskilpailun, jossa haettiin kuvitusta pakkaukseen, joka sisälsi ekstra priima höyrytettyjä Elovena Kaurahiutaleita.

Elovenan valmistuksen kehitti alkujaan viipurilainen arkkitehti ja liikemies Edoard Mielck, mutta liikekumppanit veivät idean ja alkoivat valmistaa sitä myllyssään.[3]

Elovena-tuotteiden kaura tulee Raisio Oyj:n (linkki) sopimusviljelijöiltä noin 100 kilometrin säteeltä Nokian myllystä. Elovena-hiutaleita on valmistettu Nokialla vuodesta 1990, kun Melia perustettiin.[4]

Kesällä 2014 Elovenan asemaa kaurapuurokulttuurin ikonina vahvistettiin entisestään perustamalla Elovena Puurobaari. Markkinointikampanjassa ideana on pitää puurokulttuuri yllä tuunaamalla peruspuuroa ja hyödyntää ajan trendi-ilmiötä tarjoilemalla se vaivattomasti ruokarekan luukusta. [5][6]

Taiteilija Jani Leinonen on käyttänyt teoksissaan Elovena-tyttöä poikkeavissa yhteyksissä. Raisio lähetti Leinoselle kirjeen, jossa se kertoi pahoittaneensa mielensä.[7]

Markkinointi ja mainonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elovena voitti Vuoden puuro 2011 -kilpailun Lahden Sadonkorjuumesuilla lokakuussa 2011.[8] Voittoisa puuro syntyi Elovena Luomukaurahiutaleista kaurajuomaan tehtynä hitaasti hauduttamalla.

Vuonna 2013 Elovena sai Mainostajien Liiton vuosittain jakaman Vuoden Brändinrakentaja -tunnustuksen. Vuoden Brändinrakentaja -tunnustuksen saa vuosittain yksi Mainostajien Liiton jäsenyritys, joka on ollut markkinointiviestinnässään esimerkillinen. Mainostajien Liiton mukaan Elovena on perinteikkäästi suomalaisuutta kuvaava brändi. Erityisesti suomalaiset yhdistävät Elovenaan mielikuvia terveellisyydestä, luotettavuudesta ja luonnollisuudesta. Arvioitsijoiden mukaan Elovena-brändin vakiintuneita, kuluttajille helposti tunnistettavia elementtejä ovat muun muassa logo sekä pakkauksissa ja markkinointiviestinnässä esiintyvä väritys ja teemat kuten Elovena-tyttö ja kauralyhteet. Ilmettä on hillitysti päivitetty vuosien varrella brändin perusarvoille uskollisesti. [9]

Vuonna 2015 osana Elovenan 90-vuotisjuhlan kampanjaa Elovena-puuropakkausten kanteen painettiin suomalaisilta kerättyjä ajatuksia elämästä. Oman ajatelman sai jakaa Twitterissä ja Instagramissa tunnuksella #hyväteväätelämään sekä Facebookissa tai Elovenan kotisivuilla.[10]

Vastuullisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2008 Raisio lisäsi ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä Elovena-kaurahiutaleisiin tuotteen hiilidioksidipäästöistä kertovan merkin. Myöhemmin merkkiä päivitettiin kertomaan laajemmin tuotteen hiilijalanjäljestä, jolloin lukuun otetaan hiilidioksidin lisäksi mukaan myös muita kasvihuonekaasuja. Merkki kertoo kaikkien tuotteiden aiheuttamien kasvihuonekaasujen yhteismäärän hiilidioksidiksi muutettuna. Laskennassa on huomioitu kaikki vaiheet viljelystä valmistukseen sekä matka kaupan varastoon. Elovena Kaurahiutaleiden koko tuotantoketju tuottaa 80 grammaa hiilidioksidia 100 grammaa valmista tuotetta kohti. [11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jukka Vehmanen: Välipalojen napostelu paisuttaa 90-vuotiasta Elovena-neitoa. Turun Sanomat, 1.6.2015.
  2. Elovena muutti peltipurkkiin Markkinointi & Mainonta. Viitattu 25.1.2017. (englanniksi)
  3. Per Erik Floman: Ernst Mielck, Viborgs Nyheter s. 5
  4. Kossu ja tusina muuta tapaa tuunata kaurapuuroa Aamulehti. Viitattu 31.7.2015.
  5. Aamupuuron voi ostaa auton tiskiltä Helsingissä – puurotrendiä kammetaan Suomeen hs.fi. Viitattu 31.7.2015.
  6. Kotimainen kaurapuuro taipuu trendiruoaksi Iltalehti. Viitattu 31.7.2015.
  7. Näpit irti tavaramerkistäni! Kauppalehti. 2015. Viitattu 26.8.2016.
  8. Vuoden 2011 puuro tulee Raisiosta Etelä-Suomen Sanomat. 1.10.2011. Viitattu 6.4.2014.
  9. Vuoden Brändirakentaja on Elovena Viitattu 31.7.2015.
  10. Elovenan 90-vuotisjuhlan kampanja käynnistyi www.raisio.com. Viitattu 31.7.2015.
  11. Hiilijalanjälkimerkki www.raisio.com. Viitattu 31.7.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]