Elokuvat kertovat, Matti Kassila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elokuvat kertovat, Matti Kassila
Kirjailija toim.
Kalevi Koukkunen
Kimmo Laine
Juha Seitajärvi
Kansitaiteilija Markus Itkonen
Kieli suomi
Genre elokuvakirja
Kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Julkaistu 2013
Ulkoasu sid.
Sivumäärä 424 s.
ISBN 978-952-222-436-1
Sarja: Kavan julkaisusarja
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Elokuvat kertovat, Matti Kassila on elokuvaohjaaja Matti Kassilan elämäntyötä käsittelevä teos. Teoksen ovat toimittaneet Kalevi Koukkunen, Kimmo Laine ja Juha Seitajärvi. Teos on ilmestynyt 2013 ja kustantaja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Se kuuluu Kavan julkaisusarjaan.

Teoksesta tuli juhlakirja tammikuussa 2014 90 vuotta täyttäneen Kassilan kunniaksi. Teoksen idea alkoi kuitenkin muhia jo, kun Kalevi Koukkunen näki Kassilan elokuvan Päämaja sen ensi-illassa 1970. Seuraava vaihe oli elokuvan televisioesitys vuonna 2008, jolloin Koukkunen soitti Kassilalle ja otti puhelun lopussa esille kirjaidean.[1]

Kun idea sai myönteisen vastaanoton myös Kavassa, Koukkunen alkoi selvittää hankkeen toteutusta ja sai työryhmään mukaan Kimmo Laineen ja Juha Seitajärven, molemmat asiantuntevia elokuvantutkijoita. Varsinainen työ teoksen parissa alkoi, kun työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2009 ja alkoi sen jälkeen rekrytoida kirjoittajia. 24 artikkelin kokonaisuuden kirjoittajat ovat elokuvantutkijoita. Kukin käsittelee toimittajien esittämiä teemoja mutta omista lähtökohdistaan.[1]

Ensimmäisessä artikkelissa Kassila itse muistelee ensimmäistä ohjaustyötään Isäntä soittaa hanuria. Kirjan ensimmäisen osan päätteeksi hän vielä pohtii aihetta "Mitä jäi tekemättä?" Sen jälkeen kirjoittajat käyvät hänen uraansa läpi, osa tieteellisin artikkelein, toiset yleisemmin tulkinnoin. Teos jakautuu osiin siten, että aluksi tarkastellaan elokuvan tekemisen tapoja, seuraavaksi käydään läpi Kassilan tunnetuimpia elokuvia, kolmannessa ovat tarkastelun alla muun muassa Palmu-elokuvat. Sen jälkeen on vuorossa Kassilan elokuvien musiikki ja muu äänimaisema, viimeinen artikkeliosuus sisältää tekstejä elokuvan reuna-alueilta, kuten Kassilasta tietoteoksissa ja hänen toiminnastaan Suomen elokuvasäätiössä.[2]

Artikkelien jälkeen teoksessa on yhteenveto Kassilan uran etenemisestä, kattavat filmografiat ja viimeisenä julisteliite. Hakemisto ei kaikilta osin pidä yhtä tekstin kanssa.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asiantuntijoiden kirjoittama Elokuvat kertovat, Matti Kassila otettiin yleisesti innostuneena vastaan. Jarmo Valkola toteaa Keskisuomalaisessa: "[Teos on] monella tapaa kiinnostava ja tärkeä teos. Sen avulla Kassilan lavea ura saa osakseen kiinteitä ja ansiokkaita huomioita."[3] Arto Pajukallio Helsingin Sanomissa vahvistaa: "[Teos on] monin osin ainutlaatuinen paketti syvätarkkoja näkökulmia ja tutkimuksia ohjaajan työhön".[4] Arvioissa otetaan esille myös käsikirjoituksen keskeinen merkitys Kassilalle. Siltä pohjalta Kassila on ollut edellytyksiä sanoa, että Suomi on kurjien käsikirjoitusten maa.[5]

Hannu Björkbacka kiittää Keskipohjanmaan KP24.fi-sivulla teosta sanoin: "[Se on] vertaansa vailla oleva tietopankki elokuvista, myös kaunis kunnianosoitus viisi vuosikymmentä pitkiä fiktioelokuvia luoneelle tekijämiehelle." Hän huomauttaa vielä: "Tiiliskivikirja ei ole yleisesitys, vaan käsittelee kunnianhimoisesti ja monipuolisesti Kassilan elokuvia ja niiden teemoja perusteellisin essein." Björbacka löysi kuitenkin puutteen, sillä hän jäi kaipaamaan selvitystä siitä, miksi Kaikki pelissä (1994) epäonnistui ja lopetti mestarin elokuvauran, mutta kysyy kuitenkin: "Vai epäonnistuiko sittenkään."

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Alkusanat, Elokuvat kertovat, Matti Kassila, s. 8
  2. Alkusanat, Elokuvat kertovat, Matti Kassila, s. 9-10
  3. Jarmo Valkola, Arvio, Keskisuomalainen 6.10.2013 (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 24.1.2014
  4. Arto Pajukallio, Komisario Palmu, rakkaimpamme, (Arkistoitu – Internet Archive) Hs.fi 12.1.2014, viitattu 24.1.2014
  5. Kari Salminen, Elokuvan monialainen mestari esiin, Turun Sanomat 30.10.2013, viitattu 24.1.2014

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]