Elli Jansson

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Elli Jenny Margareta Jansson (s. 19. syyskuuta 1927 Tampere)[1] on suomalainen lääkäri ja professori emerita. Hän oli Tampereen yliopiston mikrobiologian ja immunologian professori 1974–1992. Hänen tutkimusalansa oli kliininen mikrobiologia, muun muassa ornitoosit.[2]

Janssonin vanhemmat olivat teollisuusneuvos Uno August Jansson ja käsityönopettaja Jenny Kristina Tolonen.[1] Hän tuli ylioppilaaksi Tampereen tyttölyseosta 1947[1] ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1951 ja lisensiaatiksi 1955 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1960 Helsingin yliopistossa. Jansson työskenteli Auroran sairaalan aikuisten ja lasten kulku- ja sisätautien osastoryhmän vt. apulaislääkärinä 1956–1958, sairaalan bakteriologian laboratorion apulaislääkärinä 1959–1965 ja laboratoriolääkärinä 1965–1974, Oulun yliopiston kliinisen mikrobiologian ja immunologian vt. professorina 1971, 1972–1973, Tampereen yliopiston biolääketieteen vt. professorina 1973–1974 ja professorina 1974–1992.[3] Hänen ansiostaan otettiin jo varhain käyttöön laboratoriokoe CRP (C-reaktiivinen proteiini), joka nykyisin korvaa laskon ("senkka"). Hänet tunnetaan myös tutkimuksista reumaa aiheuttavista mikrobeista.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 201-202. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. Facta2001, WSOY 1981, 7. osa, palsta 80
  3. Kuka kukin on 1978 (Runeberg.org)
  4. Uppslagsverket Finland