Eino Salakka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eino Aleksander Salakka (13. huhtikuuta 1926 Sakkola4. marraskuuta 2006 Kuopio) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.

Salakan vanhemmat olivat konstaapeli Kaarlo Vilhelm Salakka ja postinhoitaja Ida Similä. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1947.

Salakka toimi opettajana muun muassa Kaavilla, Sonkajärvellä ja Varkaudessa. Pisimpään hän oli Lahden Launeen peruskoulun yhteiskuntaopin, historian, uskonnon ja venäjän opettajana. Salakka oli mukana Lahden kunnallispolitiikassa ja oli perustamassa 1954 Lahden Työväen Mieskuoroa. Vuodesta 1987 Salakka asui Kuopiossa.

Salakka käsitteli omaelämäkerrallisissa teoksissaan vuosina 1936–1939 vanhassa Valamon luostarissa Laatokalla viettämäänsä aikaa sekä myös sodanjälkeistä evakkoelämää.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lapsuuteni vanha Valamo. Gummerus 1980
  • Valamosta viehkatielle, romaani. Karisto 1986
  • Vanhan Valamon päiviä, romaani. Karisto 1988
  • Vastatuuleen, romaani. Karisto 1990
  • Liitutaulu, romaani. Karisto 1993
  • Valamon aikaan. Karisto 1995 (uudistettu laitos Lapsuuteni vanha Valamo-kirjasta)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]