Eila Minkkinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eila Minkkinen työhuoneellaan vuonna 1976.

Eila Sisko Minkkinen (s. 12. tammikuuta 1945 Konginkangas) on suomalainen kuvanveistäjä ja hopeaseppä.[1]

Henkilöhistoria ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eila Minkkinen syntyi maanviljelijä Alle Minkkisen ja emäntä Helmi Sällisen perheeseen. Hänen puolisonsa vuodesta 1978 on rakennusinsinööri Veikko Niinimäi.[1] Minkkinen aloitti opintonsa Taide­teollisen oppilaitoksen Ammattikoulun iltakoulussa metallitaiteen osastolla 1961. Samaan aikaan Minkkinen oli oppilaana kultasepän verstaassa kolme vuotta. Vuosina 1965–1969 hän opiskeli Taideteollisuusopiston Teollisen muotoilun osastolla. Minkkisellä on ollut oma studio vuodesta 1969, ensin Helsingissä ja myöhemmin Vanhassa Raumassa. Koruissa hänen pääasialliset materiaalit ovat olleet hopea ja pronssi, mutta myös epätavallisemmat korumateriaalit kuten paperi. Vuonna 1986 hänen paperikorunäyttelynsä herätti laajaa huomiota. Veistosten materiaalina on ollut lähinnä kupari. Taide­teollisessa Korkea­koulussa hän toimi tuntiopettajana 1972-1979.

Minkkisen koruja nähtiin ensimmäisen kerran Helsingissä Uudet korut -näyttelyssä 1967. Sen jälkeen teoksiaan on ollut esillä noin sadassa yhteisnäyttelyissä Suomessa ja muissa maissa ryhmänäyttelyissä yli kolmessakymmenessä maassa. Yksityisnäyttelyitä on ollut Suomessa 37.

Minkkisellä on useita julkisia teoksia ja hänen teoksiaan on useiden museoiden kokoelmissa, Designmuseossa Helsingissä, Turun, Porin, Rauman, Lahden, Kotkan, Äänekosken ja Jyväskylän taidemuseoissa sekä Lönnströmin Taidemuseossa, Lars ja Helena Pahlmanin nykykorukokoelmassa ja Korutaideyhdistyksen kokoelmassa. Hänen kaksi taideteostaan, Kesä ja Talvi ovat esillä EU Tuomioistuimen kokoelmassa Luxemburgissa. Hänen suunnittelemansa ja valmistamansa rintakoru on nähtävänä Pariisin Musée des Arts Décoratifs´in kokoelmassa.[2] Minkkisen töiden laaja retrospektiivinen näyttely Osaatteko valssata, neiti Minkkinen oli Rauman taidemuseossa kesällä 2015.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wärtsilä Oy.n stipendi 1969
  • Tuuli -palkinto Turun ja Porin läänin taidekäsityönäyttelyssä 1990
  • Valtion taideteollisuuspalkinto 1992
  • Ornamon nimeämä Vuoden taidekäsityöläinen 2004
  • Sanomalehti Länsi-Suomen taidemitali, 1995
  • Rauman kaupungin 560-vuotisjuhlavuoden kulttuurimitali 2002
  • Rauman kaupungin kulttuuripalkinto 2004.
  • Valtion taiteilijaeläke vuodesta 2005-
  • Kutsuttu Suomen Kuvanveistäjäliiton kunniajäseneksi 2016
  • Kutsuttu Rauman taiteilijaseuran kunniajäseneksi 2017

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lasse Pajala, John Lagerbohm, Ulla Strengell-Silainen (toim.): Kuka kukin on 2011, s. 610. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
  2. Galerie des bijoux Musée des arts décoratifs. Viitattu 15.5.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]