Eero Eerola

Eero Jalmari Eerola (10. toukokuuta 1884 Tuulos – 20. tammikuuta 1939 Hämeenlinna) oli suomalainen agronomi, lehtimies ja kirjailija.

Eerolan vanhemmat olivat maanviljelijä Erik Johan (Eero Johannes) Eerola ja Vilhelmiina Brusila. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 Hämeenlinnan lyseosta ja valmistui 1906 Mustialan maanviljelysoppilaitoksesta agronomiksi. Eerola toimi Uudenkirkon kansanopiston maatalousopin opettajana 1906–1915 ja Viipurin kaupunginagronomina 1915–1928. Hän oli myös opettajana Kanneljärven opistossa ja metsänhoitajana Viipurissa. Lounais-Hämeessä asuessaan Eerola oli opettajana Jokioisten pienviljelijäkoulussa 1929–1931, Oy Leivän leipätehtaan toimitusjohtajana Forssassa vuodesta 1931 sekä Forssan lehden toimitussihteerinä 1931–1932. Eerola oli lisäksi Karjala-lehden teatteriarvostelijana 1925–1926, Helsingin Sanomien maatalousosaston toimittajana 1912–1914 ja Hämeen Sanomat-lehden maatalousosaston toimittajana vuodesta 1929.

Eerola oli Viipurin läänin maanviljelysseuran johtokunnan jäsenenä 1924–1926 ja Viipurin Näyttämön johtokunnan sihteerinä 1918–1928 sekä Karjalan kulttuurirahaston isännistön jäsenenä vuodesta 1918 alkaen ja Lounais-Hämeen museo- ja Kotiseutuyhdistyksen jäsenenä vuodesta 1931.

Eerola esiintyi useilla suurjuhlilla juhlarunoilijana ja puhujana. Eerolan kirjalliseen tuotantoon kuului maahenkisiä runoja ja näytelmiä (Maamieslauluja, Maahengen uskossa, Kyläsoittajan lauluja, Peltojen päivä, Lauluja ja runoja, Kalevan uhri, Kuokka, miekka ja auringon armo, Isänmaa ja maahenki). Hän kirjoitti myös sanat Jean Sibeliuksen 1920 säveltämään Viipurin Lauluveikkojen kunniamarssiin. Muita Eerolan sanoituksia olivat muun muassa suomalaiseen kansansävelmään perustunut Kyntäjän laulu ja Erkki Melartinin säveltämä Nuorten maamiesten laulu. Eerola kirjoitti myös vuonna 1918 Suojeluskuntien marssin sanat, joihin Toivo Kuula sittemmin sävelsi musiikin. Eerola kirjoitti viimeksi juhlarunon Hämeenlinna - Hämeen sydän Hämeenlinnan kaupungin 300-vuotisjuhlia varten tammikuussa 1939. Hän kuoli sydänkohtaukseen pian sen jälkeen.

Eero Eerola oli naimisissa 1910–1927 Annikki Arvida Niskasen kanssa. Avioeron jälkeen hän meni naimisiin 1930 Hulda Matilda Silanderin kanssa.

Teoksia

• Neljä kuvaelmaa : etupäässä maalaisnäyttämöitä silmälläpitäen. Huviohjelmien avuksi n:o 3. Karisto 1909, 2. painos 1920
• Hieno käytös : 2-näytöksinen pila. Seuranäytelmiä n:o 124. Karisto 1910, 2. painos 1920, 3. painos 1925, 4. painos 1932
• Maa sekä maamies : kirjoitelmia maamiehille. Maakansan kirjasia n:o 1. Maakansa, Viipuri 1910
• Maamieslauluja. WSOY 1910
• Näyttämökuvauksia. Huviohjelmien avuksi n:o 5. Karisto 1910
• Maahengen uskossa. Karisto 1911
• Uusia kuvaelmia : Nouse Suomeni suurena rynnistäin!; Onni; Etsijän lähtö; Ihmisestä ja elämästä. Huviohjelmien avuksi n:o 30. Karisto 1911, 2. painos 1921, 3. painos 1932
• Kyläsoittajan lauluja : runoja. Karisto 1912
• Valkeus tulee : 1-näytöksinen ajan pikakuva. Vapaa ajatus, Kuopio 1912
• Peltojen päivä : runoja. Gummerus 1913
• Maamiehen taskukirja 1. Karisto 1914
• Lauluja ja runoja. Karisto 1916
• Maamiehen lukukirja : lukukirja maatalouskouluja ja kansanopistoja varten. WSOY 1918
• Kalevan uhri : näytelmä 4:ssä näytöksessä, laulut säveltänyt Selim Palmgren. Gummeruksen näytelmiä 15. Gummerus 1919
• Muistojen laulu : Terijoen sankaripatsaalla 25.6.1923. Viipuri 1923
• Venäjänsaarelaisten muistomerkkiä paljastettaessa 24.6.1923. Viipuri 1923
• Karjalan huomenessa : juhlaruno Karjalan heimojuhlilla Suojärvellä 2-3 elokuuta 1924. Viipuri 1924
• Vuosisatais-unelmien täyttyessä : juhlaruno Hämeen maakuntajuhlien yhteydessä vietettävässä invaliidijuhlassa 5. 7. 1924. Hämeenlinna 1924
• Suomen armeija : juhlaruno S.E.S.Y:n 45-vuotismuistojuhlassa Viipurissa 8. 8. 1926 : sorron vuosilta : melodraama. Viipuri 1926
• Kotivirttä ja kosken kohua : kotimaisen viikon juhliin 18-25 syysk. 1927. Kotimaisen viikon keskustoimikunnan julkaisuja n:o 9. Helsinki 1927
• Juhlaruno : Karjalan heimojuhlissa Kyminlinnassa 19. 8. 1928. Kotka 1928
• Kirjoituksia ja runoja julkaistu teoksessa Mustiala 1840-1908 : muistojulkaisu Mustialan maanviljelys- ja meijeriopiston ja sen oppilaiden kumppanuskunnan vaiheista. 1928
• Pielisjoen linna : juhlaruno Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin esikuntatalon vihkiäisissä Joensuussa 7. 7. 1929. Joensuu 1929
• Kuokka, miekka ja auringon armo : isänmaallisia runoja. Forssan kirjapaino, Forssa 1930
• Isänmaa ja maahenki : kuvaelmia. Huviohjelmien avuksi 73. Karisto 1932
• Salmensaaren piilopirtti : kappale Saloisten tarua ja Mustiala-muistoja. WSOY 1934
• Elin Irene Sellgren : 1.11.1935 : in memoriam. Viipuri 1935
• Isänmaallisia kuvaelmia : Muinaishämäläisten veneretki; Isäin teillä; Nuorta unta. Gummeruksen näytelmiä n:o 46. Gummerus 1935
• Maan virsiä : runoja. Gummerus 1936
• Rakkaat naapurit : yksinäytöksinen kansannäytelmä. Seuranäytelmiä n:o 429. Karisto 1936
• Agronomien marssi. Suomen agronomien yhdistys, Helsinki 1937
• Munaa ja voita sekä maitoa kyytimieheksi : vuoropuhelu. Ilmoittajain reklaamitoimisto, Helsinki 1938
• Nuoret virrat : kuvaelmantapainen joukkoesitys Suomen naisten liikuntakasvatusliiton 40-vuotisjuhlaan Messuhallissa 19 pv. kesäkuuta 1938, säveltänyt Väinö Pesola. Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, Helsinki 1938
• Nuorten usko : näyttämöesitys. Esitetty Maatalouskerholiiton 10-vuotisjuhlassa Helsingissä syyskuun 17 p:nä 1938. Helsinki 1938

Lähteet

• Eero Eerola SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
• Ylioppilasmatrikkeli 1903-1904

Aiheesta muualla

• Vapaasti ladattavia Eero Eerolan e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta