Edward Laufer
Edward (Constantin) Laufer (s. 25. marraskuuta 1938 Zürich) on säveltäjä, musiikkiteoreetikko ja musiikkipedagogi. Hän muutti perheineen vuonna 1939 Halifaxiin, varttui siellä ja sai Kanadan kansalaisuuden vuonna 1953.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laufer valmistui Toronton yliopistosta musiikin kandidaatiksi vuonna 1957 ja maisteriksi 1960. Hän sai myös taiteiden maisterin oppiarvon Princetonin yliopistosta vuonna 1964. Hänen opettajiaan Torontossa olivat John Weinzweig, John Beckwith, Oskar Morawetz ja Talivaldis Kenins. Princetonissa häntä opettivat Milton Babbitt, Earl Kim ja Roger Sessions. Lisäksi hän sai Juilliard Schoolissa opetusta Vincent Persichettiltä ja Eduard Steuermannilta sekä yksityisopetusta Schenker-analyysissä Ernst Osterilta.[1]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laufer on opettanut Smith Collegessa vuosina 1969–1971, New Yorkin osavaltionyliopistossa, Purchasessa 1972–1974 ja Mannes College of Musicissa 1973–1974. Vuosina 1974–1975 hän oli viimeksi mainitun opinahjon nimikkosäveltäjä, ja tämän jälkeen hän liittyi Toronton yliopiston musiikin tiedekunnan henkilöstöön.[1]
Laufer on luennoinut Schenker-analyysistä yliopistoissa ja tutkijoiden tapaamisissa Kanadassa, Yhdysvalloissa, Suomessa ja Englannissa. Laufer on kirjoittanut artikkeleita useisiin lehtiin. Hän on Kanadan musiikkikeskuksen jäsen.[1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Variations for Orchestra Part I (1967; tilannut Halifaxin sinfoniaorkesteri)
- Nostos (1965, uudistettu 1967) sopraanolle ja kamarikokoonpanolle
- Symphony in One Movement (1982) kamariorkesterille
- Variations for Seven Instruments (1967)
- Études for piano (alk. 1985)
- Concertino (1978, uudistettu 1979; tilannut Robert Aitken)[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
