EML Vanemuine
| Vanemuine | |
|---|---|
 Imperator |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | A. Ahlström Oy, Varkaus |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
182 brt 163 nrt |
| Pituus | 36,6 m |
| Leveys | 6,3 m |
| Syväys | 1,9 m |
| Koneteho | 300 ihp |
| Nopeus | 10 solmua |
| Miehistöä | 30 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × 75 mm tykkiä 2 × konekivääriä |
EML Vanemuine oli Viron merivoimien tykkivene, joka oli Peipsijärven laivaston lippulaiva.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liivinmaan Höyrylaiva yhtiö tilasi Varkaudesta A. Ahlström osakeyhtiöltä[1] matkustaja-aluksen Peipsijärvelle. Alus valmistui 1914.
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 1914 Imperatoriksi nimetty alus liikennöi järvellä, kunnes Venäjän keisarikunnan laivasto osti sen ensimmäisen maailmansodan aikana lokakuussa 1915 tykkiveneeksi Peipsijärven keisarilliseen sotalaivastoon.[2]
Hieman ennen vallankumouksen alkamista alus nimettiin uudelleen Presidentiksi. Punaiset valtasivat 29. huhtikuuta 1918 aluksen ja liittivät sen Peipsijärven laivastoonsa. Valkokaarti valtasi 28. lokakuuta aluksen Velikajajoella ja punaiset valtasivat sen takaisin 20. joulukuuta. Neuvostovenäjän joukot hylkäsivät aluksen 14. tammikuuta 1919 Tartoon, mistä valkoiset sen valtasivat. Viron laivastoon se liitettiin 27. tammikuuta 1919 nimellä Vanemuine. Alus vaurioitui 13.-20. toukokuuta taistelussa punaisia vastaan, jolloin laivasto luopui siitä.[2]
Alus oli 1922 korjattavana telakalla, mistä se palasi Peipsijärvellä matkustaja-rahtialukseksi. Alus palautettiin 1930 Viron laivastolle. Punalaivastoon alus liitettiin 13. elokuuta 1940 koululaivana ja aseistettiin 30. kesäkuuta 1941 tykkiveneeksi nimellä Issa. Saksan aloitettua hyökkäyksensä itään alus vaurioitui pahoin, jolloin noin 50 miehistönjäsentä sai surmansa ja 18 haavoittui. Saksalaiset kunnostivat aluksen ja liittivät sen Peipsijärven laivastoonsa nimellä Vanemuine. Sodan lopulla alus lokakuussa 1944 upposi ilmahyökkäyksessä Rannapungerjan edustalle. Hylky kuljetettiin 1953 romutettavaksi.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway, 2006. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Tuomi-Nikula, Jorma: Suomen laivat punatähtisen sotalipun alla. Gummerus, 2000. ISBN 951-796-212-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Budzbon, Przemysław; Radziemski, Jan; Twardorwski, Marek: ”Peredovoj”, Warships of the Soviet Fleets 1939−1945, s. 246. Volume I: Major Combatants. Barnsley, Yhdistynyt kuningaskunta: Seaforth Publishing, 2022. ISBN 978-1-5267-5193-5. Google Books (viitattu 3.1.2023). (englanniksi)
- ↑ a b c Tuomi-Nikula 2000 s. 132 ja 160