Tämä on lupaava artikkeli.

Don Johnson

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Don Johnson
Don Johnson vuoden 1989 Oscar-gaalan jälkeisissä juhlissa.
Don Johnson vuoden 1989 Oscar-gaalan jälkeisissä juhlissa.
Syntymäaika 15. joulukuuta 1949 (ikä 68)
Syntymäpaikka Flat Creek, Missouri, Yhdysvallat
Oikea nimi Donnie Wayne Johnson
Muut nimet DJ
Ammatti näyttelijä, laulaja
Merkittävät roolit James ”Sonny” Crockett (Miami Vice)
Puoliso Melanie Griffith (1976, 1989–1996)
Kelley Phleger (1999–)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Donnie Wayne ”Don” Johnson[1] (s. 15. joulukuuta 1949 Flat Creek, Missouri, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja ja lauluntekijä. Hän nousi tunnetuksi etsivä Sonny Crockettin roolistaan rikossarjassa Miami Vice (1984–1989). Johnson on näytellyt monessa muussakin televisiosarjassa ja useassa elokuvassa. Hän julkaisi 1980-luvulla myös kaksi sooloalbumia.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Don Johnson syntyi Flat Creekissä Missourissa. Hänen isänsä oli maanviljelijä ja äitinsä kosmetologi.[2] Johnsonilla on kaksi veljeä ja yksi sisko sekä isänsä toisesta avioliitosta yksi siskopuoli.[1]

Johnson valmistui Kansas South High Schoolista vuonna 1967 ja kävi Kansasin yliopiston collegea Lawrencessa Kansasissa. Sen jälkeen hän opiskeli näyttelemistä American Conservatory Theaterissa San Franciscossa. Hän kilpaili Yhdysvaltain television Napakymppiä vastaavassa The Dating Gamessä vuonna 1969.[1]

Näyttelijänura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johnson näytteli vuonna 1970 komediassa The Magic Garden of Stanley Sweetheart. Hän sai huomiota ja hyvät arvostelut myös roolistaan elokuvassa A Boy and His Dog (1975).[2]

Johnsonin roolityöt A Boy and His Dogia seuranneen kymmenen vuoden aikana eivät saaneet paljonkaan huomiota. Vuonna 1984 hän sai etsivä Sonny Crockettin roolin rikossarjassa Miami Vice. Sarjaa kuvattiin vuoteen 1989 saakka, ja se teki Johnsonista tunnetun.[2] Sonny Crockettin roolista Johnson voitti Emmyn draamasarjan pääosasta vuonna 1985 sekä parhaan televisiosarjan miesnäyttelijän Golden Globen vuonna 1986. Seuraavana vuonna hän oli ehdolla samassa kategoriassa.[1] Miami Vicen tuotannon aikana Johnson näytteli myös televisioelokuvissa, kuten Pitkässä kuumassa kesässä (1985).[2]

Miami Vicen jälkeen Johnson esitti pääosaa suositussa etsiväsarjassa Nash Bridges vuosina 1996–2001. Hän näytteli myös elokuvissa, kuten Tin Cupissa (1996).[2]

Johnson esitti asianajaja Grant Cooperia televisiosarjassa Just Legal (2005), joka lakkautettiin kuitenkin vain muutaman jakson jälkeen. Johnson on 2010-luvulla esiintynyt sivuroolissa HBO:n sarjassa Eastbound and Down sekä Quentin Tarantinon elokuvassa Django Unchained (2012). Vuonna 2015 Johnson esitti öljypohattaa ABC:n sarjassa Blood and Oil. Hän on myös tehnyt cameoesiintymisiä joissain elokuvissa ja mainoksissa.[2]

Johnson kävi vuodesta 2010 alkaen oikeutta Rysher Entertainmentin kanssa Johnsonin osittain omistaman televisiosarjan Nash Bridges tuotoista. Juttu sovittiin vuonna 2013 ja Johnson sai 15 miljoonaa dollaria korkoineen.[2]

Musiikkiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johnson kirjoitti Dickey Bettsin kanssa laulut ”Blind Love” ja ”Can’t Take It with You”, jotka The Allman Brothers Band julkaisi albumillaan Enlightened Rogues (1979). Johnson julkaisi 1980-luvulla kaksi omaa musiikkialbumia, Heartbeat (1986) ja Let It Roll (1989).[1] Heartbeatin nimikkokappale nousi singlelistan viiden kärkeen, mutta Let It Roll myi vaatimattomasti.[3]

Perhesuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johnson on ollut naimisissa näyttelijä Melanie Griffithin sekä Kelley Phlegerin kanssa.[1] Johnson ja Griffith menivät keskenään naimisiin kahdesti. Johnsonilla on viisi omaa lasta: poika suhteesta Patti D’Arbanvillen kanssa, tytär, näyttelijä Dakota Johnson, avioliitosta Griffithin kanssa sekä kolme lasta avioliitosta Kelley Phlegerin kanssa. Hän on myös yhden Griffithin pojan adoptioisä.[4]

Moottoriveneily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johnson voitti vuonna 1988 APBA Offshore World Cupin superveneiden luokassa.[1]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat ja televisiosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Magic Garden of Stanley Sweetheart (1970)
  • Rautainen länsi (Zachariah, 1971)
  • Eroottiset leikit yliopistossa (The Harrad Experiment, 1973)
  • Lollipops and Roses (1974)
  • Vauhtijengi (Return to Macon County, 1975)
  • A Boy and His Dog (1975)
  • Vice Sheriff (1976, TV-elokuva)
  • The City (1977, TV-elokuva)
  • Cover Girls (1977, TV-elokuva)
  • Swan Lake (1978, ääni)
  • Pressure Point (1978, TV-elokuva)
  • Ski Lift to Death (1978, TV-elokuva)
  • The Two-Five (1978, TV-elokuva)
  • Keskiaukeaman tyttö (Portrait of a Centerfold, 1978, TV-elokuva)
  • Ensin itket (First, You Cry, 1978, TV-elokuva)
  • Tales of the Unexpected (1979, TV-elokuva)
  • Amatöörien ilta Dixien grillibaarissa (Amateur Night at the Dixie Bar and Grill, 1979, TV-elokuva)
  • The Rebels (1979, televisiosarja)
  • Soggy Bottom, U.S.A. (1980)
  • Täältä ikuisuuteen (From Here to Eternity, 1980, televisiosarja)
  • Beulah Land (1980, televisiosarja)
  • Stepford-raportti (Revenge of the Stepford Wives, 1980, TV-elokuva)
  • Elvis ja kaunotar (Elvis and the Beauty Queen, 1981, TV-elokuva)
  • The Two Lives of Carol Letner (1981, TV-elokuva)
  • Melanie (1982)
  • Miami Vice (1984, TV-elokuva)
  • Miami Vice (1984, televisiosarja)
  • Pitkä kuuma kesä (The Long Hot Summer, 1985, TV-elokuva)
  • Cease Fire (1985)
  • Heartbeat (1987)
  • Action Force: The Movie (1987, ääni)
  • Life on the Flipside (1988, TV-elokuva)
  • Ystävien juhlat (Sweet Hearts Dance, 1988)
  • Kuoleman laukaukset (Dead Bang, 1989)
  • Hot Spot – kuumat paikat (The Hot Spot, 1990)
  • Harley Davidson ja Marlboro-mies (Harley Davidson and the Marlboro Man, 1991)
  • Rakkauden keidas (Paradise, 1991)
  • Unelmien nainen (Born Yesterday, 1993)
  • Syyllinen (Guilty as Sin, 1993)
  • Viimeinen ajo (In Pursuit of Honor, 1995, TV-elokuva)
  • Nash Bridges (1996, televisiosarja)
  • Tin Cup (1996)
  • Goodbye Lover (1998)
  • Word of Honor (2003, TV-elokuva)
  • The Dying Gaul (2005)
  • Just Legal (2005, televisiosarja)
  • Moondance Alexander (2007)
  • Machete (2010)
  • Kerran Roomassa (When in Rome, 2010)
  • Eastbound & Down (2010–2012)
  • A Good Old Fashioned Orgy (2011)
  • Bucky Larson: Born to Be a Star (2011)
  • Django Unchained (2012)
  • Se toinen nainen (The Other Woman, 2014)
  • Cold in July (2014)
  • Blood & Oil (2015, televisiosarja)

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Don Johnson: Biography tvguide.com. Viitattu 14.3.2018. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Don Johnson Biography Biography.com. A&E Television Networks. Viitattu 14.3.2018. (englanniksi)
  3. Ankeny, Jason: Don Johnson Artist Biography AllMusic. Viitattu 14.3.2018. (englanniksi)
  4. Freydkin, Donna: Man of Steele: Catching up with Don Johnson USA Today. 3.6.2014. Viitattu 14.3.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]