Distinguished Service Cross (Yhdysvallat)
Distinguished Service Cross (lyh. DSC) on Yhdysvaltain maavoimien toiseksi korkein sotilansiomitali. Se vastaa arvoltaan laivaston Navy Cross- ja ilmavoimien Air Force Cross -mitalia.
Yhdysvaltain asevoimia koskevan lain mukaan eläkkeeseen myönnetään 10 prosentin korotus, mikäli eläkkeensaaja on palvellut armeijassa vähintään 20 vuotta ja ansainnut sinä aikana DSC:n.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltain Ranskan joukkojen komentaja kenraali John J. Pershing ehdotti vuonna 1917 sotaministeri Newton D. Bakerille perustettavaksi toista mitalia kunniakkaasta palveluksesta Medal of Honorin lisäksi. Hän sai inspiraationsa brittiläisistä Military Cross- ja Military Medal -mitaleista sekä ranskalaisesta Croix de guerre -mitalista. Presidentti Woodrow Wilson sai ehdotuksen kirjeessä, joka oli päivätty 28. joulukuuta 1917. Distinguished Service Cross perustettiin 2. tammikuuta 1918 ja se korvasi Certificate of Merit -mitalin.[1] Vuonna 1934 Certificate of Meritin saaneille annettiin kongressin päätöksellä mahdollisuus saada ansioistaan myös Distinguished Service Cross.[2]
Mitalin suunnitteli 40. pioneerirykmentissä palvellut arkkitehti Aymar E. Embury II yliluutnantti Andre Smithin avustamana alkuvuonna 1918. Embury suunnitteli myös Yhdysvaltain armeijan Distinguished Service Medal -ansiomitalin.[3][4] Emburyn ensimmäinen versio mitalista ei miellyttänyt kaikkia, ja siksi hän luovutti armeijalle myöhemmin samana vuonna uudistetun version.[5]
Ensimmäiset Distinguished Service Crossit luovutettiin ne ansainneille 18. maaliskuuta 1918. Ensimmäiset ansiomitalilla palkitut olivat luutnantti John N. Greene, kersantti William N. Norton ja sotamies Patrick Walsh.[6]
Myöntämisperusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Distinguished Service Cross on vuoden 1963 jälkeen[5] voitu myöntää henkilölle, joka päivämäärän 6. huhtikuuta 1917 jälkeen[2] palvellessaan Yhdysvaltain armeijassa osoittaa poikkeuksellista sankaruutta, jota ei voida palkita Medal of Honorilla.[7] Mitali voidaan myöntää seuraavista:[2]
- teosta toimittaessa Yhdysvaltain vihollista vastaan
- teosta vastustavaa tai vierasmaalaista tahoa vastaan kohdistetussa sotilasoperaatiossa
- teosta aseellisessa konfliktissa, johon Yhdysvallat ei ota osaa, palveltaessa ystävällisen vieraan tahon joukoissa aseistautunutta vihollista vastaan
Teon (tai tekojen) on oltava niin merkittävä ja hengenvaarallinen, että se erottaa henkilön palvelustovereistaan.[2]
Mikäli henkilölle myönnetään ensimmäisen Distinguished Service Crossin jälkeen samaa ansiomitalia toinen kappale, merkitään kutakin myöhempää mitalia tammenlehtien nipulla.[2]
Merkittäviä palkittuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arthur S. Champeny – ainoa kolmessa eri sodassa (ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota, Korean sota) Distinguished Service Crossilla palkittu[8]
- Eddie Rickenbacker – kahdeksalla Distinguished Service Crossilla ensimmäisessä maailmansodassa palkittu hävittäjä-ässä (yksi korotettiin vuonna 1930 Medal of Honoriksi)[9]
- Virginia Hall – toistaiseksi viimeinen Distinguished Service Crossilla palkittu nainen (1944)[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Venzon, Anne; Miles, Paul L.: The United States in the First World War. Taylor & Francis, 1999. ISBN 0815333536. (englanniksi)
- Borch, Fred L. III: Medals for Soldiers and Airmen: Awards and Decorations of the United States Army and Air Force. McFarland & Co Inc, 2013. ISBN 978-0786474127. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Venzon & Miles 1999, s. 195-197
- ↑ a b c d e Borch 2013, s. 30
- ↑ Embury, Aymar II (1880-1966)
- ↑ Borch 2013, s. 32
- ↑ a b Borch 2013, s. 33
- ↑ Borch 2013, s. 33-34
- ↑ Army Regulation 600–8–22, Military Awards (PDF) (Section II, U.S. Army Individual Decorations—Authority and Criteria, 3–7. Medal of Honor) 11.12.2006. Headquarters, Department of the Army, Washington, DC: United States Army. Viitattu 22.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Borch 2013, s. 36
- ↑ Borch 2013, s. 34
- ↑ Borch 2013, s. 37
