Suorien vatsalihasten erkauma
Suorien vatsalihasten erkauma (myös diastasis recti) tarkoittaa m. rectus abdominiksen valkean jännesauman venyttymistä ja ohentumista niin, että lihasten välinen matka keskilinjassa kasvaa. Yleensä vasta yli 2 cm:n rakoa lihaspuoliskojen välillä navan kohdalla on pidetty varsinaisena erkaumana.[1]
Erkaumaa saattavat lisätä esim. mekaaninen rasitus ja paine, raskaus (erit. viimeinen kolmannes ja monikkoraskaus), hormonaaliset muutokset, synnytys, korkea ikä, huono fyysinen kunto, lantionpohjan toimintahäiriö, raskaat nostot, painonnousu ja lannelordoosi – suurimmalla osalla synnyttäneistä erkauma palautuu viimeistään kuukausien kuluessa. Erkauma voi vaikuttaa haitallisesti keskivartalon vakauttamiseen, voimansiirtoon ja muuhun toimintaan sekä hengitykseen – erkaumaan liittyykin esim. selän tai lantionalueen kipuja.[1]
Erkauma voidaan mitata palpoiden levossa ja lihasrutistuksessa potilaan ollessa selinmakuulla polvet koukussa. Hoitoon kuuluu fysioterapia ja leikkaushoito. Fysioterapiaan voi kuulua esim. poikittaisten vatsalihasten ja lantionpohjan lihasten harjoittaminen, tuetut vatsalihasrutistukset, keskivartalolihasten harjoittaminen, pilates, palleahengitys, monihalkoisen lihaksen harjoittaminen, kevyt aerobinen liikunta, selkärangan neutraaliasennon harjoittaminen ja asentoaistin harjoitteet sekä manuaalinen terapia. Toisaalta voimakkaita vartalon kiertoja, venytyksiä ja vatsalihasrutistuksia voidaan pyrkiä välttämään aikaisessa vaiheessa. Kirurgista kiinnitystä saatetaan harkita esimerkiksi, kun synnytyksestä on yli vuosi ja fysioterapialla ei olla saatu riittävää hoitovastetta.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suvi Kylmälä: Suorien vatsalihasten erkauma: Oppaan tuottaminen synnyttäneille naisille theseus.fi. Kevät 2017. Lahden ammattikorkeakoulu. Arkistoitu 30.6.2022. Viitattu 30.6.2022.