Koordinaatit: 75°N, 88°W

Devoninsaari

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Devoninsaari
Satelliittikuva Devonisaaresta.
Satelliittikuva Devonisaaresta.
Maantiede
Muut nimet Devon Island
Sijainti 75°N, 88°W
Saariryhmä Kuningatar Elisabetin saaret[1]
Kanadan arktiset saaret
Pinta-ala 55 247 km²
Valtio
Valtio Kanada
Territorio Nunavut
Alue Qikiqtaalukin alue
Väestö
Väkiluku asumaton
Devoninsaaren sijainti Kanadan pohjoisosissa, osana Kuningatar Elisabethin saaria.

Devoninsaari on Kanadan arktisiin saariin kuuluva, joka on pinta-alaltaan (55 247 km2)[1] maailman 27. suurin saari.

Saarella on löydetty paleoeskimoiden asutuksen jälkiä noin ajalta 2500 vuotta eaa.[2] William Baffin havaitsi saaren vuonna 1616 ja John Ross pari vuotta myöhemmin. William Edward Parry nimesi saaren Pohjois-Devoniksi (North Devon).[1]

Saari on suurimmalta osaltaan 300-500 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa paljasta tasankoa. Maisemaa hallitsee pakkasen halkomaa kallionen maasto, jonka muutoin pääosin ikiroudassa olevassa maaperässä ei juuri elä kasveja tai eläimiä. Kallioperä on hyvin vanhaa. Vuoden keskilämpötila on -16°C. Saaren itäisin kolmannes on enimmillään 500-700 metriä paksun jäätikön peittämä.[1]

Saaren lauhimmalla alueella, Truelove-alangolla on runsaammin kasvillisuutta ja villieläimiä, ja maastossa runsaasti vettä alueen suljetun valuma-alueen vuoksi. Siellä on suurempi sademäärä ja kesälämpötila kohoaa 4-8°C:een. Maa on vapaa lumesta kesäisin vain puolisentoista kuukautta (45-50 päivää). Valuma-alueen sulkeutuneisuuden vuoksi seudulle on ominaista sarojen ja sammalten peittämä tundra, jossa myskihärät laiduntavat ympärivuotisesti (15-25 kappaletta kesäisin ja 60-125 talvisin). Kasvit ovat vallitsevia elollisia organismeja (98,9%), ja lisäksi on kasvinsyöjiä ja lihansyöjiä, maaperän bakteeristoa, sieniä ja orgaanista ainesta hajoittavia selkärangattomia.[1]

Turpeiset maa-ainekset ovat kylmiä ja märkiä läpi kesän; niissä on vain vähän ravinteita.[1]

Saaren on maailman suurin asumaton saari.[1] Saarella olevaa Haughtonin kraaterin aluetta on kuitenkin käytetty planeetta Marsin olojen simuloinnissa kesäisin vuodesta 1997 lähtien; alueella on tehty esimerkiksi laite- ja tutkimuskokeiluja.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Lawrence Bliss: Devon Island 7.2.2006. thecanadianencyclopedia.com. Viitattu 14.7.2017. (englanniksi)
  2. James W. Helmer: The Palaeo-Eskimo Prehistory of the North Devon Lowlands (pdf, 2,89 MB) Arctic. 55 (4, Dec. 1991): 301–307. via ucalgary.ca. Viitattu 14.7.2017. (englanniksi)
  3. Carl Engelking: Devon Island: The Last Stop Before Mars 29.9.2016. discovermagazine.com. Viitattu 14.7.2017. (englanniksi)
  4. The Haughton Mars Project Mars Institute, marsinstitute.no. Viitattu 14.7.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]