Denisovanihminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Altaivuorten sijainti Keski-Aasiassa.
Denisovanihmisen (ohut viiva) sijoittuminen ihmislajien sukupuuhun DNA-tutkimusten perusteella.
Matkailijoita Denisovan luolan suuaukon lähettyvillä.

Denisovanihminen on paleoliittisen kauden sukupuuttoon kuollut ihmislaji. Teorian mukaan Afrikasta lähteneet heidelberginihmiset kehittyivät Siperiassa denisovanihmiseksi, Euroopassa ja Lähi-idässä neandertalilaisiksi, ja Afrikkaan jäänyt heidelberginihminen kehittyi nykyihmiseksi.[1]

Löytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2010 julkistettiin denisovanihmisen jäänteiden, pala sormiluuta, löytyminen Siperiasta Altaivuorilta Denisovan luolasta, samalta alueelta, jossa suunnilleen samoihin aikoihin eli neandertalinihminen ja mahdollisesti myös nykyihminen.[2] Myöhemmin on löytynyt myös hammas ja varpaanluu.

Perimä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Svante Pääbo ryhmineen on yhden yksilön näytteen perusteella avannut denisovanihmisen perimän. Tieto julkaistiin elokuussa 2012 ScienceExpressissä. Ulkonäöltään ainakin tutkittu yksilö oli tummaihoinen, ruskeahiuksinen ja -silmäinen ja muistutti neandertalinihmistä. Ne molemmat ovat geneettisesti yhtä kaukana nykyihmisestä.[3]

Denisovanihmisen perimää on tutkimusten mukaan eniten Papua-Uuden-Guinean väestössä. Enemmän kuin eurooppalaisessa väestössä sitä on Aasian ja Etelä-Amerikan väestössä, mutta oletettavasti se on siirtynyt neandertalinihmisen kautta.[3] Tutkijat ovat myös löytäneet todisteita siitä, että Tiibetin väestön poikkeuksellinen kyky toimia korkealla, ohuessa ilmassa on periytynyt denisovanihmisiltä. Korkeassa ilmanalassa elävien tiibetiläisten tietyt hemoglobiinin tuotantoa säätelevät geenit eroavat muista nykyihmisistä, mutta löytyvät denisovanihmisen perimästä.[4]

Denisovanihmisen mitokondrio-DNA:ta muistuttavaa DNA:ta on löydetty Espanjan Sierra de Atapuerca -vuoriston luolan 400 000 vuotta vanhoista luista. Luolaan haudattujen ihmisten esiäiti on yhteinen denisovanihmisten eikä neandertalilaisten kanssa. Tämä voi johtua siitä, että varhaisespanjalaiset ja denisovanihmiset periytyivät suoraan samoista esivanhemmista, tai siitä, että denisovanihmisten kaltaiset geenit tulivat Espanjaan idästä tulleiden ihmisten mukana.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juha Valste, Ihmislajin synty, s. 240–241
  2. David Brown: DNA from bone shows new human forerunner, and raises array of questions Washington Post. 25.3.2010. Viitattu 31.8.2012. (englanniksi)
  3. a b Matti Mielonen, Kolmas ihmislaji oli neandertalinihmisen tumma lähisukulainen, Helsingin Sanomat 31.8.2012 s. B2
  4. Ann Gibbons: Tibetans inherited high-altitude gene from ancient human Science. 2.7.2014. Viitattu 4.7.2014. (englanniksi)
  5. Luukuopasta löytyi vanhin ihmis-dna, esi-isät 400 000 vuoden takaa yllättivät tutkijat Ylen uutiset 5.12.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viola, B., and Pääbo, S.: What's new in Central Asia? In: Basic Issues in archaeology, anthropology, and ethnography of Eurasia. Festschrift on the occasion of Anatoly Derevianko's 70th birthday. Institute of Archaeology and Ethnography SB RAS Press, Novosibirsk, pp.555-565 (2013). Artikkelin verkkoversio Svante Pääbon kotisivulla