David Lewin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

David B. Lewin (1933 New York5. toukokuuta 2003) oli yhdysvaltalainen säveltäjä, pianisti ja musiikkiteoreetikko.[1][2][3]

Lewin opiskeli lapsena pianonsoittoa Eduard Steuermannin johdolla. Hän sai Harvardin yliopistosta Bachelor of Arts -oppiarvon matematiikassa vuonna 1954. Vuosina 1954–1955 hän jatkoi musiikin opintojaan Josef Polnauerin johdolla Wienissä. Lewin suoritti Princetonin yliopistossa maisterin tutkinnon (Master of Fine Arts) ja valmistui vuonna 1958. Hän sai musiikin teorian ja sävellyksen opetusta Roger Sessionsilta, Milton Babbittilta, Edward T. Conelta ja Earl Kimiltä. Vuonna 1958 Lewin palasi kolmeksi vuodeksi Harvardin yliopistoon Harvard Society of Fellows'n nuorempana fellow'na. Hän oli vuodesta 1985 Harvardin yliopiston musiikin Walter W. Naumburg -professori. Tätä ennen hän oli opettanut Kalifornian yliopistossa (Berkeley), Stony Brook Universityssa ja Yalen yliopistossa.[1]

Lewin sai vuonna 1983 Guggenheim-stipendin.[3] Hänellä oli residenssi Rockefeller-säätiön opinto- ja konferenssikeskuksessa Italian Bellagiossa. Hän sai kunniatohtorin arvot Chicagon yliopistosta vuonna 1995 ja New England Conservatory of Musicista vuonna 2000. Lewin oli Yhdysvaltain taide- ja tiedeakatemian jäsen. Hän toimi Society for Music Theoryn puheenjohtajana vuosina 1985–1988 ja pääsi sen elinikäiseksi jäseneksi vuonna 2000.[1] Lewin teki uraauurtavaa työtä transformatiivisen teorian ja teoreettisen metodologian parissa.[2] Hän tuli tunnetuksi 1800–1900-lukujen musiikin analyysistään. Lewinin kirjojen joukossa ovat Generalized Musical Intervals and Transformations (1987) ja Musical Form and Transformation (1993). Jälkimmäisestä hänelle myönnettiin American Society of Composers, Authors and Publishersin Deems Taylor -palkinto. Lewin kirjoitti artikkeleita muiden muassa lehtiin Journal of Music Theory, Perspectives of New Music, Music Perception ja 19th-Century Music.[1]

Lewinin sävellystuotannon joukossa on orkesteriteoksia, kamarimusiikkia, lauluja ja teoksia soolopianolle. Lewin teki myös kokeellista tietokonemusiikkia ja työskenteli Bell Labsissa New Jerseyn Murray Hillissä. Hän työskenteli urallaan lisäksi tuottajana ja pianistina. Hän piti monia sooloresitaaleja ja esiintyi yhdessä muun muassa laulajien ja viulistien kanssa. Lewin kuoli sydänsairauteen 69-vuotiaana. Hänellä oli vaimo June Knight Lewin ja poika Alexander Julian Lewin.[1]

  1. a b c d e Ken Gewertz, Composer, music theorist David Lewin dies at 69 Harvard Gazette 15.5.2003, viitattu 13.11.2023
  2. a b David Lewin's Morgengruß Adlibris, viitattu 13.11.2023
  3. a b David B. Lewin John Simon Guggenheim Memorial Foundation, viitattu 13.11.2023