Daniel Dunglas Home

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Daniel Dunglas Home

Daniel Dunglas Home (20. maaliskuuta 1833 Edinburgh, Skotlanti21. kesäkuuta 1886 Ranska) oli 1800–luvun tunnetuimpia meedioita. Yli 25 vuoden aikana Home järjesti satoja meedioistuntoja. Home tuli tunnetuksi erityisesti levitaatioesityksistään. Monien istuntoihin osallistuneiden todistajien mukaan Home kykeni myös lisäämään omaa pituuttaan jopa 15 senttiä.[1]

Home poikkesi monista muista meedioista siinä suhteessa, että hänen istuntojaan ei yleensä järjestetty pimeissä kabineteissa, vaan kirkkaassa valaistuksessa. Poikkeuksellista oli sekin, ettei hän ottanut maksua istuntoihin osallistuneilta. Home esitteli kykyjään myös Ranskan keisarin Napoleon III:n ja Venäjän keisarin Aleksanteri II:n hoveissa pidetyissä meedioistunnoissa.

Home vietiin yhdeksänvuotiaana Yhdysvaltoihin tätinsä Mary Cookin ja setänsä kasvatettavaksi. Homen äiti kuoli, kun poika oli 17-vuotias. Pian äidin kuoleman jälkeen Homen tädin talossa alkoi kuulua outoa koputusta ja jyskettä, joille ei löytynyt luonnollista selitystä. Täti väitti, että outojen äänien aiheuttaja oli Homen taloon kutsuma paholainen, ja poika ajettiin ulos talosta.[2]

Vuonna 1855 Home muutti Yhdysvalloista Lontooseen, missä hän saavutti seurapiireissä pian lahjakkaan meedion maineen. Hänen maineensa levisi 1850-luvun Euroopassa niin laajalle, että paavi kutsui hänet tapaamiseen Roomaan. Pian katolinen kirkko alkoi kuitenkin syyttää Homea velhoksi ja paholaisen palvojaksi, ja hänet karkotettiin kaupungista.

Vuonna 1858 Home avioitui yläluokkaan kuuluneen 17-vuotiaan venäläisen tytön kanssa. Pariskunnalle syntyi poika, mutta vaimo sairastui tuberkuloosiin ja kuoli 1862. Lokakuussa 1871 Home avioitui uudelleen rikkaan venäläisen Julie de Gloumelinen kanssa.

Alankomaalaisen vapaa-ajattelijain yhdistyksen De Dageraadin jäsenet testasivat Homea vuonna 1858. He suhtautuivat erittäin skeptisesti Homen väitettyihin paranormaaleihin kykyihin, mutta myönsivät havainneensa testi-istunnoissa outoja fysikaalisia ilmiöitä, joille ei löytynyt luonnollista selitystä.[3]

Englantilainen fyysikko ja kemisti William Crookes tutki Homen kykyjä vuosina 1870–1873. Hän totesi 1874 julkistamassaan tutkimusraportissa, että Home ei ollut syyllistynyt petokseen, ja hänen paranormaalit kykynsä ovat täten tulleet todistetuiksi. Crookesin tekemiä kokeita ei kuitenkaan voida pitää aukottomina.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eysenck, Hans J. & Sargent, Carl: Selittämätön todellisuus: paranormaalien ilmiöiden salaisuudet, s. 28. Hämeenlinna: Karisto, 1983. ISBN 951-23-2032-0.
  2. http://www.williamjames.com/Folklore/MINDOVER.htm
  3. http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/home_daniel_dunglas.html
  4. http://www.survivalafterdeath.org.uk/articles/podmore/home.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]