Tammivyömittari
| Tammivyömittari | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
| Suku: | Cyclophora |
| Laji: | punctaria |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cyclophora punctaria |
|
| Katso myös | |
Tammivyömittari (Cyclophora punctaria) on punaruskea, pääasiassa tammimetsissä elävä mittariperhoslaji. Suomessa se on levinneisyydeltään eteläinen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammivyömittarin etusiipien pohjaväri vaihtelee oranssinruskeasta vaalean kellertävänruskeaan ja takasiivet ovat varsinkin etureunasta sävyltään etusiipiä vaaleammat. Siipiä kirjoo harmaanruskeiden suomujen muodostama pisteytys. Sisempi ja ulompi poikkiviiru muodostuvat rivistä erillisiä mustia pisteitä ja niiden välissä siipien poikki kulkee punaruskeana viiruna erottuva keskivarjo, joka muuttuu etusiiven etureunaa kohti sävyltään sinertävämmäksi. Aivan siiven ulkoreunassa ripsien tyvellä on ohut, musta viiru. Etusiiven kärki muodostaa terävän kärjen, jonka takana siiven reuna on selvästi kovera ja takasiiven ulkoreunassa on terävä, ulospäin suuntautunut kulma. Siipiväli vaihtelee 23–30 mm ja toisen sukupolven yksilöt ovat ensimmäisiä pienempiä.[2][3][4][5]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammivyömittarin levinneisyys ulottuu Portugalista ja Irlannista Kaukasukselle ja Pohjois-Iraniin.[4] Suomessa se on eteläinen laji, jota tavataan Ahvenanmaalla, lounassaaristossa sekä suunnilleen Turku-Imatra-linjan eteläpuolella. Perhoset lentävät kahtena sukupolvena toukokuulta elokuuhun.[6][7] Suomessa toisen sukupolven yksilöt ovat kuitenkin harvinaisia.[5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammivyömittari viihtyy metsissä ja puistoissa, erityisesti, jos niissä kasvaa tammea. Perhosia tavataan elinpaikoiltaan yleensä yksitellen, mutta silloin tällöin lukumäärät voivat olla kohtalaisen suuriakin. Perhosyksilöt lepäävät päivisin siivet levällään puiden lehdillä tai rungoilla. Lento alkaa illan hämärtyessä ja perhoset tulevat valolle, joskus myös syötille. Kotelo talvehtii.[4]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää pääasiassa tammilla (Quercus), mutta niitä on tavattu myös lehmuksilta (Tilia)[4] ja koivuilta (Betula)[8].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Tammivyömittari – Cyclophora punctaria Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/cyclophora_punctaria.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1680
- ↑ a b c d Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint, 1985. ISBN 951-99620-7-7. s. 63–64
- ↑ a b Jari-Pekka Kaitila & Timo Lehto: Tarkista tammivyömittariesi (Cyclophora punctaria) määritys!. Baptria, 2010, 35. vsk, nro 1, s. 4–5. Suomen Perhostutkijain Seura.
- ↑ http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/historia/sterrhinae/cyc-punctaria.htm
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
- ↑ http://webh01.ua.ac.be/vve/Checklists/Lepidoptera/Geometridae/Cpunctaria.htm
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Vlindernet (hollanniksi)
- Ohje eräiden Cyclophora-suvun mittarilajien erottamiseksi (hollanniksi)