Kolmivyömittari
| Kolmivyömittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
| Suku: | Cyclophora |
| Laji: | linearia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cyclophora linearia |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Kolmivyömittari (Cyclophora linearia) on vyömittareihin kuuluva perhoslaji. Suomessa se on äärimmäisen harvinainen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etusiipien pohjaväri vaihtelee tasaisen kellanruskeasta punertavan ruskeaan ja takasiivet ovat sävyltään aavistuksen vaaleammat. Siivissä ei juurikaan ole yksittäisten tummien suomujen aiheuttamaa pisteytystä. Sekä etu että takasiivissä sisempi ja ulompi poikkiviiru muodostuvat tiheästä rivistä erillisiä mustia pisteitä, joiden välissä on ohut tummanruskea viiru. Siiven keskivarjo on selkeä, punaruskea poikkijuova. Siiven keskipilkku näkyy valkeana ja takasiivessä sitä ympäröi tummanruskea rengas. Laji on verraten kookas ja sen siipiväli on 22–29 mm.[1] [2][3][4]
Erityisen samannäköinen laji on tammivyömittari (Cyclophora punctaria).[3]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin levinneisyys ulottuu Länsi-Euroopasta Kaukasukselle ja pohjoisessa Baltiaan sekä Skandinavian eteläosiin.[3] Suomessa se on harvinainen harhailija, joka on tavattu ensimmäisen kerran Dragsfjärdin Öröstä vuonna 1998. Sittemmin lajin yksilöitä on tavattu Suomesta vain muutamia.[5] Keski-Euroopassa perhoset lentävät kahtena sukupolvena toukokuusta syyskuulle,[6] mutta toinen sukupolvi tavataan yleensä vain lämpiminä kesinä[7].
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keski-Euroopassa kolmivyömittarin tyypillinen elinympäristö on vanha pyökkimetsä, mutta sitä tavataan myös pensaikkoisilla alueilla. Perhoset lepäävät päivät kasvillisuuden seassa ja tulevat illan hämärryttyä valolle. Ne myös lähtevät häirittyinä helposti lentoon päivällä. Kotelo talvehtii oksaan kiinnittyneenä.[6][7]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan ravintokasveja ovat pyökit (Fagus) sekä vähemmissä määrin tammet (Quercus).[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/cyclophora_linearia.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1681
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint, 1985. ISBN 951-99620-7-7. s. 64
- ↑ a b Jari-Pekka Kaitila & Timo Lehto: Tarkista tammivyömittariesi (Cyclophora punctaria) määritys!. Baptria, 2010, 35. vsk, nro 1, s. 4–5. Suomen Perhostutkijain Seura.
- ↑ http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/historia/sterrhinae/cyc-linearia.htm
- ↑ a b Vlindernet (hollanniksi)
- ↑ a b Skou P.: The Geometroid Moths of North Europe (Lepidoptera; Drepanidae and Geometridae). Brill, 1986. ISBN 978-9004078598. s. 36
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Perhoswiki[vanhentunut linkki]
- kuva toukasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)