Constance Talmadge

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Constance Talmadge
Constance Talmadge vuonna 1922
Constance Talmadge vuonna 1922
Syntymäaika 19. huhtikuuta 1898
Syntymäpaikka New York City, New York
Aktiivisena 1914–1929
Kuolinaika 23. marraskuuta 1973 (75 vuotta)
Kuolinpaikka Los Angeles, Kalifornia
Oikea nimi Constance Alice Talmadge[1][2][3]
Muut nimet Georgia Pearce, ”Connie”
Ammatti näyttelijä ja tuottaja
myöhemmin investoija, hyväntekeväisyystyöntekijä ja sairaanhoitaja
Puoliso John Pialoglou (1920–1922)
Alastair MacIntosh (1926–1927)
Townsend Netcher (1929–1939)
Walter Giblin (1939–1964)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie
Palkinnot

Walk of Fame, Hollywood (1960)

Constance Alice Talmadge (19. huhtikuuta 1898 New York City, New York23. marraskuuta 1973 Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen mykän elokuvan aikakauden näyttelijä ja tuottaja.

Talmadge kohosi suureen suosioon ”flapper”-komediaelokuvien kautta yhdeksi Hollywoodin suosituimmista komedienneista.[4][5] Hän oli lahjakas komedienne, jonka tunnetuimpiin elokuviin lukeutuvat Siveä viehättäjätär (1919) ja Pollyn hauskat kepposet (1922) ja Hänen siskonsa Pariisista (1925).[1] Hän avioitui neljä kertaa elämänsä aikana, ja hänellä oli oma elokuvayhtiö Constance Talmadge Film Company.[2][6] Hän teki uransa aikana elokuvia niin New Yorkissa kuin Hollywoodissakin.[2] Hänen molemmat sisarensa, Norma ja Natalie, olivat myös näyttelijöitä. Hän ei tehnyt uransa aikana yhtäkään äänielokuvaa, vaan hän päätti elokuvauransa vuonna 1929.[6][2] Elokuvauransa jälkeen hän työskenteli muun muassa sairaanhoitajana ja investoijana.[2][4] Hän kuoli 75-vuotiaana Los Angelesissa vuonna 1973.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Constance Alice Talmadge syntyi New Yorkin silloisessa itsenäisessä Brooklynin kaupungissa 19. huhtikuuta vuonna 1898.[7][6] Hän oli vanhempiensa Frederick ”Fred” (1868–1925) ja Margaret ”Peg” Talmadgen (omaa sukua Jose, 1864–1933) kolmas ja nuorin tytär.[4] Hänen isänsä oli Connecticutista lähtöisin ollut työtön alkoholisti, joka oli ollut alun perin myyjä.[5] Hänen äitinsä oli newyorkilaissyntyinen, joka työskenteli erilaisissa ammateissa.[2] Hänen vanhempansa olivat avioituneet 15. tammikuuta vuonna 1893.[8] Hänellä oli kaksi häntä vanhempaa sisarusta, Norma (1894–1957) ja Natalie (1896–1969).[7]

Talmadgen lapsuutta varjosti köyhyys.[2] Hänen isänsä oli lähtenyt kauppaan joulupäivän aamuna vuonna 1900, mutta hän ei palannut koskaan takaisin.[2][9] Fred oli ennen lopullista katoamistaan aiemminkin jättänyt perheensä oman onnensa nojaan, mutta hän oli edellisillä kerroilla tullut takaisin.[10] Hänen vanhempiensa avioeroa ei koskaan vahvistettu, joten Fred ja Peg olivat aviossa aina Fredin kuolemaan asti.[11] Hän kävi Brooklynin Flatbushissa Erasmus Hall High Schoolia.[12] Lapsuudessaan hän sai äidiltään lempinimen ”Dutch” (suom. hollantilainen), koska hänellä oli vaaleat hiukset ja ruskeat silmät, jotka saivat hänet näyttämään hollantilaiselta pikkupojalta.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talmadge seurasi Norma-sisartaan elokuvamaailmaan vuonna 1914, jolloin hän teki ensiesiintymisensä lyhyessä mykkäelokuvassa Buddy’s First Call.[4][5] Hän sai sopimuksessaan viiden dollarin päiväpalkan Vitagraphilla, jolle hän teki lukuisia lyhyitä komediaelokuvia.[9][4][6] Vuonna 1915 Talmadgen perhe muutti Kalifornian Los Angelesiin, missä Constance solmi sopimuksen D. W. Griffithin johtaman Triangle Film Corporationin kanssa.[4][6]

Talmadge elokuvassa Suvaitsemattomuus (1916)

Talmadge teki läpimurtonsa Griffithin spektaakkelielokuvassa Suvaitsemattomuus (1916), jossa hänen nimensä on alkuteksteissä Georgia Pearce.[2][4][5] Samana vuonna hän näytteli Norma-sisarensa kanssa elokuvassa The Missing Links ja Douglas Fairbanksin kanssa elokuvassa Mamman vallan alla.[13] Vuonna 1917 hänen elokuvasopimuksensa myytiin United Artistsille, jonka sopimusnäyttelijänä hän oli koko loppu-uransa ajan.[5] Teatteri- ja elokuvatuottaja Joseph Schenck ohjasi ja tuki hänen uraansa ja auttoi häntä perustamaan oman Constance Talmadge Film Company -elokuvayhtiön vuonna 1920.[6] Elokuvayhtiötä alettiin muodostamaan jo vuonna 1917.[6] Hän ja hänen Norma-sisarensa eivät koskaan kilpailleet keskenään suosiosta, koska he näyttelivät erityyppisissä elokuvissa.[2][1] Constance oli vaaleahiuksinen komedienne, joka näytteli komediaelokuvissa, kun taas Norma oli tummahiuksinen draamanäyttelijä, joka näytteli melodraamaelokuvissa.[2][5]

Constance Talmadge elokuvassa A Temperamental Wife (1919)

United Artistsilla Talmadge teki paljon yhteistyötä Harrison Fordin kanssa.[4][2] He tekivät kaksitoista yhteistä elokuvaa, joita ovat muun muassa A Pair of Silk Stockings (1918), Romance and Arabella (1919), Hääkellot (1921) ja Sortunut ihanne (1922). Kenneth Harlanin kanssa hän teki seitsemän yhteistä elokuvaa.[4] United Artistsilla hän teki tunnetuimmat komediaelokuvansa: A Pair of Silk Stockings (1918), Siveä viehättäjätär (1919), Syntistä etsimässä (1920), Hääkellot (1921), Pollyn hauskat kepposet (1922), Parempi päivä päivältä! (1923) ja Hänen siskonsa Pariisista (1925). Hän teki myös cameo-roolin Natalie-sisarensa aviomiehen Buster Keatonin elokuvaan Busterin miljoonat (1925) tyttönä, joka ajaa autoa holtittomasti.[2] Vuonna 1921 The Moving Picture World -aikakauslehden mielipidekyselyssä hänet oli äänestetty Yhdysvaltain toiseksi suosituimmaksi elokuvanäyttelijäksi.[6] Hänen Norma-sisarensa oli ollut ensimmäisellä sijalla.[6] Vuonna 1924 Peg-äiti oli julkaissut tyttäristään The Talmadge Sisters -kirjan.[2] Talmadgen myöhäisempiä elokuvia ovat Buffalon herttuatar (1926), Venus Venetsiassa (1927) ja Kokeillen naimisiin (1927).

Talmadge ikuisti käden- ja jalanjälkensä ja kirjoitti nimikirjoituksensa märkään betonilaattaan Grauman’s Chinese Theatren edustalla vuonna 1927.[14] Samana vuonna Talmadgen sisarukset avasivat Kalifornian San Diegoon Talmadge Parkin, joka tunnetaan nykyisin nimellä Talmadge District.[9][13] Talmadge jätti täysin tyytyväisenä Hollywoodin, elokuvamaailman ja julkisuuden vuonna 1929, kun äänielokuva saapui.[4][2][9] Hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi ranskalainen romanttinen komediaelokuva Venus (1929).[4][6] Koko viisitoista vuotta kestäneen uransa aikana hän näytteli yli 80:ssa elokuvassa, kunnes jäi eläkkeelle vain 31-vuotiaana, mutta hyvin varakkaana naisena.[1][4]

Constance Talmadge Photoplay-lehdessä vuonna 1924

Elokuvien jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetäydyttyään elokuvateollisuudesta Talmadge alkoi investoida kiinteistöihin ja yrityksiin.[2] Hän teki myös paljon hyväntekeväisyystyötä ja työskenteli Punaisen Ristin sairaanhoitajana toisen maailmansodan aikana.[1][4] Toisen maailmansodan jälkeen hän jatkoi sairaanhoitajan töitä sairaaloissa.[4]

Talmadge ei koskaan edes ajatellut palaavansa elokuviin tai ylipäänsä viihdemaailmaan.[1] Kun teatterituottaja Leonard Sillman kysyi häntä näyttelemään Broadwaylla 1960-luvulla, Talmadge vastasi hänelle leikkisästi: ”Oletko tosissasi? En osannut näytellä edes silloin, kun olin elokuvatähti!”[2]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talmadgea luonnehdittiin ”tosielämän flapperiksi” hänen kevyestä elämänotteestaan, irtosuhteistaan ja lyhyistä avioliitoistaan.[5] Talmadge ja Anita Loos olivat hyviä ystäviä keskenään. Loos, joka myös laati käsikirjoituksia Talmadgen elokuviin, arvosti häntä hänen ”huumoristaan ja vastuuttomasta elämäntavastaan”.[15]

Talmadge oli elämänsä aikana neljä kertaa avioliitossa, mutta hänellä ei ollut lapsia.[16] Hän avioitui ensimmäisen kerran salaa kreikkalaisen liikemiehen John Pialogloun kanssa Connecticutin Greenwichissä 26. joulukuuta vuonna 1920.[17][18] Heillä oli tuplahäät näyttelijöiden Dorothy Gishin ja James Rennien kanssa.[4][17] Parit olivat toistensa todistajia.[19] Talmadge ja Gish olivat tavanneet vuonna 1916, ja he pysyivät hyvinä ystävinä aina Gishin kuolemaan 1968 asti.[4] Talmadgen perhe ei tiennyt edes hänen kihlauksestaan Pialogloun kanssa, joten häät olivat perheelle täysi yllätys.[17] Uudet avioparit yrittivät pitää naimisiinmenonsa salaisuutena, mutta tieto levisi pian lehdistöön.[17] Talmadge ja Pialogloun avioliitto kariutui, ja heidän avioeronsa myönnettiin 1. kesäkuuta vuonna 1922.[3]

Talmadge elokuvassa Happiness a la Mode (1919)

Hän avioitui toisen aviomiehensä, skotlantilaisen kapteeni Alastair William MacIntoshin, kanssa Kalifornian Burlingamessa 27. helmikuuta vuonna 1926.[11][20] He olivat tavanneet Pariisissa neljä vuotta aiemmin.[11][20][21] Talmadge oli tapaillut ja ollut kihloissa elokuvatuottaja Irving Thalbergin ja näyttelijä William Collierin kanssa ennen avioliittoaan MacIntoshin kanssa.[5][22] Kun Talmadge ja MacIntosh olivat olleet seitsemän kuukautta aviossa, he päätyivät asumuseroon lokakuussa 1926.[21][11] Asumusero olisi ollut ainoastaan väliaikainen, sillä Talmadge lähti Kaliforniaan kuvaamaan uutta elokuvaansa ja MacIntosh palasi Englantiin.[21] Myöhemmin kävi ilmi, että MacIntosh piti avioliittoa ”traagisena virheenä” jo syksyllä 1926.[17] Heidän väliaikaisen erillään olonsa aikana MacIntosh oli pettänyt Talmadgea Englannin Brightonissa.[17] MacIntosh oli itse myöntänyt Talmadgelle pettäneensä häntä.[17] Talmadge haki avioeroa ja syytti MacIntoshia uskottomuudesta.[17] Avioero myönnettiin Skotlannin Edinburghissa 15. lokakuuta 1927.[23][17]

Hänen kolmas avioliittonsa oli chicagolaisen liikemiehen Townsend Netcherin kanssa. He avioituivat Beverly Hillsissä 8. toukokuuta vuonna 1929.[24][3] He asuivat avioliittonsa aikana Illinoisin Chicagossa.[25] He päätyivät asumuseroon toukokuussa 1936, kun Netcher jätti Talmadgen.[25] Heidän avioeronsa myönnettiin Chicagossa 5. tammikuuta 1939.[25][3]

Neljännen ja viimeisen kerran hän avioitui pörssivälittäjä Walter Michael Giblinin kanssa New Yorkissa 28. lokakuuta vuonna 1939.[19][3] Giblinit asettuivat asumaan Floridan Palm Beachin kaupunkiin.[26][27] Heidän 25-vuotinen avioliittonsa päättyi Giblinin kuolemaan.[4][18][3] Giblin kuoli 1. toukokuuta vuonna 1964, jonka jälkeen Talmadgen loppuelämää varjostivat eristäytyneisyys, alkoholismi ja lääkkeiden väärinkäyttö, jotka vaikeuttivat hänen pari- ja ihmissuhteitaan.[18][2] Viimeiset vuotensa hän asui Norma-sisarensa entisessä asunnossa Los Angelesissa, jonne hän oli muuttanut Palm Beachilta Giblinin kuoleman jälkeen.[28]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talmadge kuoli keuhkokuumeeseen 75-vuotiaana kotonaan Kalifornian Los Angelesissa 23. marraskuuta vuonna 1973.[4][2][3] Hänet haudattiin Los Angelesissa sijaitsevalle Hollywood Forever -hautausmaalle Abbey of the Psalms -nimisen mausoleumin Shrine of Eternal Love -pyhäkköön.[3] Pyhäkössä sijaitsee Talmadgen perheen oma yksityishuone Talmadge Family Room, jonne on haudattu myös aviopuoliso Walter Giblin, sisaret Norma ja Natalie, vanhemmat Fred ja Peg sekä Norman aviopuoliso Carvel James.

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talmadge sai elokuvaurastaan ja työstään viihdeteollisuuden hyväksi tähden Hollywoodin Hollywood Walk of Famelle osoitteeseen 6300 Hollywood Boulevard 8. helmikuuta vuonna 1960.[29]

Vuonna 1999 Talmadge oli ehdokkaana Yhdysvaltain elokuvainstituutin 100-vuotissarjan 25 suurinta mies- ja naiselokuvatähteä -listaukseen, mutta hän ei päässyt lopulliseen versioon.[30][31]

Talmadgen ja hänen sisarensa Norman mukaan on nimetty katu Talmadge Street, myös Talmadge Avenue, joka sijaitsee Hollywoodissa.[13]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli Pitkä / lyhytelokuva
1914 Buddy’s First Call Buddy’s First Call Grace Forster Lyhytelokuva
The Maid from Sweden Marie Cook
Our Fairy Play Helen Payne
The Moonstone of Fez Winifred Osborne
Uncle Bill Gladys
Buddy’s Downfall Lily
The Mysterious Lodger Lucy Lane
Father’s Timepiece Marjorie Stillwell
Rauhantekijä The Peacemaker Kitty Grey
The Evolution of Percival Mildred
In Bridal Attire Mary
Fixing Their Dads Florence
The Egyptian Mummy Florence Hicks
Forcing Dad’s Consent Connie Boggs
1915 Georgia Pearce Georgia Pearce
In the Latin Quarter Manon
Billy’s Wager Connie
The Green Cat Constance
The Young Man Who ’Figgered’ Nan Tubbs
Burglarious Billy Nellie
A Study in Tramps Mary Stretch
The Master of His House rouva Greene
The Lady of Shalott tyttö
The Boarding House Feud Connie Drexel
The Vanishing Vault Connie
Spades Are Trumps Ella Cunningham
Bertie’s Stratagem Letty Grey
Insuring Cutey Cuteyn morsian
Captivating Mary Carstairs Captivating Mary Carstairs avustaja Pitkä elokuva
Billy the Bear Tamer Constance Lyhytelokuva
A Keyboard Strategy rouva Gibson
Can You Beat It? Dill
Beached and Bleached tyttö
The Little Puritan Corinne
1916 The She-Devil tyttö
The Missing Links The Missing Links Laura Haskins Pitkä elokuva
Suvaitsemattomuus Intolerance Marguerite de Navarre / vuorityttö
Mikroskopimysterio The Microscope Mystery Jessie Barton
Mamman vallan alla The Matrimaniac Marna Lewis
1917 A Girl of the Timber Claims Jessie West
Betsy’s Burglar Betsy Harlow
The Lesson Helen Drayton
Scandal Beatrix Vanderdyke
The Honeymoon Susan Lane
1918 The Studio Girl Celia Laird
The Shuttle Bettina Vandepoel
Up the Road with Sallie Sallie Waters
Good Night, Paul rouva Richard
A Pair of Silk Stockings A Pair of Silk Stockings Molly Thornhill
Sauce for the Goose Kitty Constable
Mrs. Leffingwell’s Boots rouva Leffingwell
A Lady’s Name Mabel Vere
1919 Who Cares? Joan Ludlow
Romance and Arabella Romance and Arabella Arabella Cadenhouse
Experimental Marriage Suzanne Ercoll
The Veiled Adventure Geraldine Barker
Happiness a la Mode Barbara Townsend
A Temperamental Wife Billie Billings
Siveä viehättäjätär A Virtuous Vamp Gwendolyn Armitage / Nellie Jones
The Fall of Babylon vuorityttö
1920 Eva: nuorenmiehen paratiisi Two Weeks Lillums Blair
Syntistä etsimässä In Search of a Sinner Georgianna Chadbourne
Rakkauden erikoistuntija The Love Expert Babs
Täydellinen nainen The Perfect Woman Mary Blake
Hyvät suositukset Good References Mary Wayne
Ei lempi leikin vuoksi Dangerous Business Nancy Flavelle
1921 Mamman vallan alla Mama’s Affair Eve Orrin
Rakkauden oppitunteja Lessons in Love Leila Calthorpe
Hääkellot Wedding Bells Rosalie Wayne
Woman’s Place Josephine Gerson
1922 Pollyn hauskat kepposet Polly of the Follies Polly Meacham
Sortunut ihanne The Primitive Lover Phyllis Tomley
Hauska kiinalaistyttö East Is West Ming Toy
1923 Parempi päivä päivältä! Dulcy Dulcy
Kaunis kapinallinen The Dangerous Maid Barbara Winslow
1924 Kultakala The Goldfish Jennie Wetherby
Seikkailurikas yö Her Night of Romance Dorothy Adams
In Hollywood with Potash and Perlmutter In Hollywood with Potash and Perlmutter oma itsensä
1925 Viiden miehen morsian Learning to Love Patricia Stanhope
Busterin miljoonat Seven Chances tyttö autossa (cameo-rooli)
Hänen siskonsa Pariisista Her Sister from Paris Helen Weyringer / Lola La Perry
1926 Buffalon herttuatar The Duchess of Buffalo Marian Duncan
1927 Venus Venetsiassa Venus of Venice Carlotta
Kokeillen naimisiin Breakfast at Sunrise Madeleine
1929 Venus Vénus prinsessa Beatrice Doriani
Radio
Vuosi Radiokuunnelma Rooli Kuunnelman jakso
1925 Hollywood Nights juontaja
Tuottajana
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Pitkä / lyhytelokuva
1922 Pollyn hauskat kepposet Polly of the Follies Pitkä elokuva
Hauska kiinalaistyttö East Is West

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Constance Talmadge Allmovie.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Constance Talmadge (1897-1973) Goldensilents.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h Constance Talmadge NNDB.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Constance Talmadge Silentsaregolden.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h CONSTANCE TALMADGE TCM.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
  6. a b c d e f g h i j PROFILE: The Talmadge Sisters Wfpp.cdrs.columbia.edu. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
  7. a b Yhdysvaltain vuoden 1900 väestönlaskenta Mocavo.com. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  8. Frederick L. Talmadge Omnilexica.com. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  9. a b c d The Silent Collection By Tammy Stone Featuring: Constance Talmadge Things-and-other-stuff.com. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  10. Meade, Marion (1997). Buster Keaton: Cut to the Chase. Da Capo Press. ISBN 030-6808-02-1. Viitattu 22.7.2015. Kirjan sähköinen versio Google-kirjoissa (englanniksi)
  11. a b c d The Montreal Gazette -sanomalehden lauantain 30. syyskuun 1933 numero, sivu 9. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  12. Erasmus Hall High School Brooklyn.net. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  13. a b c Constance Talmadge – Film’s First Heroine Midnightpalace.com. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  14. IMPRINT CEREMONIES - 1920s Tclchinesetheatres.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
  15. Constance Talmadge Spokeo.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
  16. Constance Talmadge Famousbirthdays.com. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  17. a b c d e f g h i The Milwaukee Sentinel -sanomalehden torstain 30. joulukuun 1920 numero, sivu 8. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  18. a b c Constance Talmadge Silentera.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
  19. a b The Pittsburgh Press -sanomalehden sunnuntain 23. tammikuun 1921 numero, sivu 81. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  20. a b The Evening Independent -sanomalehden lauantain 27. maaliskuun 1926 numero. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  21. a b c Reading Eagle -sanomalehden maanantain 11. lokakuun 1926 numero, sivu 3. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  22. Prescott Evening Courier -sanomalehden torstain 3. marraskuun 1927 numero, sivu 5. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  23. The Daily Times -sanomalehden torstain 14. lokakuun 1926 numero, sivu 5. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  24. The Lewiston Daily Sun -sanomalehden torstain 9. toukokuun 1929 numero, sivu 1. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  25. a b c The Lewiston Daily Sun -sanomalehden perjantain 6. tammikuun 1939 numero, sivu 4. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  26. St. Petersburg Independent -sanomalehden perjantain 30. tammikuun 1958 numero, sivu 23. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  27. Spokane Daily Chronicle -sanomalehden tiistain 24. joulukuun 1957 numero, sivu 1. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  28. Homes and Haunts: Addresses associated with Norma Talmadge Stanford.edu. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
  29. Constance Talmadge Latimes.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
  30. Yhdysvaltain elokuvainstituutin ehdokaslista. Viitattu 15.9.2014.
  31. Yhdysvaltain elokuvainstituutin lopullinen lista. Viitattu 15.9.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Constance Talmadge.