Constance Talmadge
Constance Talmadge | |
---|---|
Constance Talmadge vuonna 1922 |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Constance Alice Talmadge[1][2][3] |
Syntynyt | 19. huhtikuuta 1898 New York City, New York |
Kuollut | 23. marraskuuta 1973 (75 vuotta) Los Angeles, Kalifornia |
Ammatti |
näyttelijä ja tuottaja myöhemmin investoija, hyväntekeväisyystyöntekijä ja sairaanhoitaja |
Puoliso |
John Pialoglou (1920–1922) Alastair MacIntosh (1926–1927) Townsend Netcher (1929–1939) Walter Giblin (1939–1964) |
Näyttelijä | |
Taiteilijanimet | Georgia Pearce, ”Connie” |
Aktiivisena | 1914–1929 |
Palkinnot | |
Walk of Fame, Hollywood (1960) |
|
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Constance Alice Talmadge (19. huhtikuuta 1898 New York City, New York – 23. marraskuuta 1973 Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen mykän elokuvan aikakauden näyttelijä ja tuottaja.
Talmadge kohosi suureen suosioon ”flapper”-komediaelokuvien kautta yhdeksi Hollywoodin suosituimmista komedienneista.[4][5] Hän oli lahjakas komedienne, jonka tunnetuimpiin elokuviin lukeutuvat Siveä viehättäjätär (1919) ja Pollyn hauskat kepposet (1922) ja Hänen siskonsa Pariisista (1925).[1] Hän avioitui neljä kertaa elämänsä aikana, ja hänellä oli oma elokuvayhtiö Constance Talmadge Film Company.[2][6] Hän teki uransa aikana elokuvia niin New Yorkissa kuin Hollywoodissakin.[2] Hänen molemmat sisarensa, Norma ja Natalie, olivat myös näyttelijöitä. Hän ei tehnyt uransa aikana yhtäkään äänielokuvaa, vaan hän päätti elokuvauransa vuonna 1929.[6][2] Elokuvauransa jälkeen hän työskenteli muun muassa sairaanhoitajana ja investoijana.[2][4] Hän kuoli 75-vuotiaana Los Angelesissa vuonna 1973.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhainen elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Constance Alice Talmadge syntyi New Yorkin silloisessa itsenäisessä Brooklynin kaupungissa 19. huhtikuuta vuonna 1898.[7][6] Hän oli vanhempiensa Frederick ”Fred” (1868–1925) ja Margaret ”Peg” Talmadgen (omaa sukua Jose, 1864–1933) kolmas ja nuorin tytär.[4] Hänen isänsä oli Connecticutista lähtöisin ollut työtön alkoholisti, joka oli ollut alun perin myyjä.[5] Hänen äitinsä oli newyorkilaissyntyinen, joka työskenteli erilaisissa ammateissa.[2] Hänen vanhempansa olivat avioituneet 15. tammikuuta vuonna 1893.[8] Hänellä oli kaksi häntä vanhempaa sisarusta, Norma (1894–1957) ja Natalie (1896–1969).[7]
Talmadgen lapsuutta varjosti köyhyys.[2] Hänen isänsä oli lähtenyt kauppaan joulupäivän aamuna vuonna 1900, mutta hän ei palannut koskaan takaisin.[2][9] Fred oli ennen lopullista katoamistaan aiemminkin jättänyt perheensä oman onnensa nojaan, mutta hän oli edellisillä kerroilla tullut takaisin.[10] Hänen vanhempiensa avioeroa ei koskaan vahvistettu, joten Fred ja Peg olivat aviossa aina Fredin kuolemaan asti.[11] Hän kävi Brooklynin Flatbushissa Erasmus Hall High Schoolia.[12] Lapsuudessaan hän sai äidiltään lempinimen ”Dutch” (suom. hollantilainen), koska hänellä oli vaaleat hiukset ja ruskeat silmät, jotka saivat hänet näyttämään hollantilaiselta pikkupojalta.[2]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talmadge seurasi Norma-sisartaan elokuvamaailmaan vuonna 1914, jolloin hän teki ensiesiintymisensä lyhyessä mykkäelokuvassa Buddy’s First Call.[4][5] Hän sai sopimuksessaan viiden dollarin päiväpalkan Vitagraphilla, jolle hän teki lukuisia lyhyitä komediaelokuvia.[9][4][6] Vuonna 1915 Talmadgen perhe muutti Kalifornian Los Angelesiin, missä Constance solmi sopimuksen D. W. Griffithin johtaman Triangle Film Corporationin kanssa.[4][6]
Talmadge teki läpimurtonsa Griffithin spektaakkelielokuvassa Suvaitsemattomuus (1916), jossa hänen nimensä on alkuteksteissä Georgia Pearce.[2][4][5] Samana vuonna hän näytteli Norma-sisarensa kanssa elokuvassa The Missing Links ja Douglas Fairbanksin kanssa elokuvassa Mamman vallan alla.[13] Vuonna 1917 hänen elokuvasopimuksensa myytiin United Artistsille, jonka sopimusnäyttelijänä hän oli koko loppu-uransa ajan.[5] Teatteri- ja elokuvatuottaja Joseph Schenck ohjasi ja tuki hänen uraansa ja auttoi häntä perustamaan oman Constance Talmadge Film Company -elokuvayhtiön vuonna 1920.[6] Elokuvayhtiötä alettiin muodostamaan jo vuonna 1917.[6] Hän ja hänen Norma-sisarensa eivät koskaan kilpailleet keskenään suosiosta, koska he näyttelivät erityyppisissä elokuvissa.[2][1] Constance oli vaaleahiuksinen komedienne, joka näytteli komediaelokuvissa, kun taas Norma oli tummahiuksinen draamanäyttelijä, joka näytteli melodraamaelokuvissa.[2][5]
United Artistsilla Talmadge teki paljon yhteistyötä Harrison Fordin kanssa.[4][2] He tekivät kaksitoista yhteistä elokuvaa, joita ovat muun muassa A Pair of Silk Stockings (1918), Romance and Arabella (1919), Hääkellot (1921) ja Sortunut ihanne (1922). Kenneth Harlanin kanssa hän teki seitsemän yhteistä elokuvaa.[4] United Artistsilla hän teki tunnetuimmat komediaelokuvansa: A Pair of Silk Stockings (1918), Siveä viehättäjätär (1919), Syntistä etsimässä (1920), Hääkellot (1921), Pollyn hauskat kepposet (1922), Parempi päivä päivältä! (1923) ja Hänen siskonsa Pariisista (1925). Hän teki myös cameo-roolin Natalie-sisarensa aviomiehen Buster Keatonin elokuvaan Busterin miljoonat (1925) tyttönä, joka ajaa autoa holtittomasti.[2] Vuonna 1921 The Moving Picture World -aikakauslehden mielipidekyselyssä hänet oli äänestetty Yhdysvaltain toiseksi suosituimmaksi elokuvanäyttelijäksi.[6] Hänen Norma-sisarensa oli ollut ensimmäisellä sijalla.[6] Vuonna 1924 Peg-äiti oli julkaissut tyttäristään The Talmadge Sisters -kirjan.[2] Talmadgen myöhäisempiä elokuvia ovat Buffalon herttuatar (1926), Venus Venetsiassa (1927) ja Kokeillen naimisiin (1927).
Talmadge ikuisti käden- ja jalanjälkensä ja kirjoitti nimikirjoituksensa märkään betonilaattaan Grauman’s Chinese Theatren edustalla vuonna 1927.[14] Samana vuonna Talmadgen sisarukset avasivat Kalifornian San Diegoon Talmadge Parkin, joka tunnetaan nykyisin nimellä Talmadge District.[9][13] Talmadge jätti täysin tyytyväisenä Hollywoodin, elokuvamaailman ja julkisuuden vuonna 1929, kun äänielokuva saapui.[4][2][9] Hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi ranskalainen romanttinen komediaelokuva Venus (1929).[4][6] Koko viisitoista vuotta kestäneen uransa aikana hän näytteli yli 80 elokuvassa, kunnes jäi eläkkeelle vain 31-vuotiaana, mutta hyvin varakkaana naisena.[1][4]
Elokuvien jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vetäydyttyään elokuvateollisuudesta Talmadge alkoi investoida kiinteistöihin ja yrityksiin.[2] Hän teki myös paljon hyväntekeväisyystyötä ja työskenteli Punaisen Ristin sairaanhoitajana toisen maailmansodan aikana.[1][4] Toisen maailmansodan jälkeen hän jatkoi sairaanhoitajan töitä sairaaloissa.[4]
Talmadge ei koskaan edes ajatellut palaavansa elokuviin tai ylipäänsä viihdemaailmaan.[1] Kun teatterituottaja Leonard Sillman kysyi häntä näyttelemään Broadwaylla 1960-luvulla, Talmadge vastasi hänelle leikkisästi: ”Oletko tosissasi? En osannut näytellä edes silloin, kun olin elokuvatähti!”[2]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talmadgea luonnehdittiin ”tosielämän flapperiksi” hänen kevyestä elämänotteestaan, irtosuhteistaan ja lyhyistä avioliitoistaan.[5] Talmadge ja Anita Loos olivat hyviä ystäviä keskenään. Loos, joka myös laati käsikirjoituksia Talmadgen elokuviin, arvosti häntä hänen ”huumoristaan ja vastuuttomasta elämäntavastaan”.[15]
Talmadge oli elämänsä aikana neljä kertaa avioliitossa, mutta hänellä ei ollut lapsia.[16] Hän avioitui ensimmäisen kerran salaa kreikkalaisen liikemiehen John Pialogloun kanssa Connecticutin Greenwichissä 26. joulukuuta vuonna 1920.[ ][17] Heillä oli tuplahäät näyttelijöiden Dorothy Gishin ja James Rennien kanssa.[4][ ]Parit olivat toistensa todistajia.[18] Talmadge ja Gish olivat tavanneet vuonna 1916, ja he pysyivät hyvinä ystävinä aina Gishin kuolemaan 1968 asti.[4] Talmadgen perhe ei tiennyt edes hänen kihlauksestaan Pialogloun kanssa, joten häät olivat perheelle täysi yllätys.[ ] Uudet avioparit yrittivät pitää naimisiinmenonsa salaisuutena, mutta tieto levisi pian lehdistöön.[ ] Talmadge ja Pialogloun avioliitto kariutui, ja heidän avioeronsa myönnettiin 1. kesäkuuta vuonna 1922.[3]
Hän avioitui toisen aviomiehensä, skotlantilaisen kapteeni Alastair William MacIntoshin, kanssa Kalifornian Burlingamessa 27. helmikuuta vuonna 1926.[19][20] He olivat tavanneet Pariisissa neljä vuotta aiemmin.[19][21][22] Talmadge oli tapaillut ja ollut kihloissa elokuvatuottaja Irving Thalbergin ja näyttelijä William Collierin kanssa ennen avioliittoaan MacIntoshin kanssa.[5][23] Kun Talmadge ja MacIntosh olivat olleet seitsemän kuukautta aviossa, he päätyivät asumuseroon lokakuussa 1926.[22][19] Asumusero olisi ollut ainoastaan väliaikainen, sillä Talmadge lähti Kaliforniaan kuvaamaan uutta elokuvaansa ja MacIntosh palasi Englantiin.[22] Myöhemmin kävi ilmi, että MacIntosh piti avioliittoa ”traagisena virheenä” jo syksyllä 1926.[ ] Heidän väliaikaisen erillään olonsa aikana MacIntosh oli pettänyt Talmadgea Englannin Brightonissa.[ ] MacIntosh oli itse myöntänyt Talmadgelle pettäneensä häntä.[ ] Talmadge haki avioeroa ja syytti MacIntoshia uskottomuudesta.[ ] Avioero myönnettiin Skotlannin Edinburghissa 15. lokakuuta 1927.[24][ ]
Hänen kolmas avioliittonsa oli chicagolaisen liikemiehen Townsend Netcherin kanssa. He avioituivat Beverly Hillsissä 8. toukokuuta vuonna 1929.[25][3] He asuivat avioliittonsa aikana Illinoisin Chicagossa.[26] He päätyivät asumuseroon toukokuussa 1936, kun Netcher jätti Talmadgen.[26] Heidän avioeronsa myönnettiin Chicagossa 5. tammikuuta 1939.[26][3]
Neljännen ja viimeisen kerran hän avioitui pörssivälittäjä Walter Michael Giblinin kanssa New Yorkissa 28. lokakuuta vuonna 1939.[27][3] Giblinit asettuivat asumaan Floridan Palm Beachin kaupunkiin.[28][29] Heidän 25-vuotinen avioliittonsa päättyi Giblinin kuolemaan.[4][17][3] Giblin kuoli 1. toukokuuta vuonna 1964, jonka jälkeen Talmadgen loppuelämää varjostivat eristäytyneisyys, alkoholismi ja lääkkeiden väärinkäyttö, jotka vaikeuttivat hänen pari- ja ihmissuhteitaan.[17][2] Viimeiset vuotensa hän asui Norma-sisarensa entisessä asunnossa Los Angelesissa, jonne hän oli muuttanut Palm Beachilta Giblinin kuoleman jälkeen.[30]
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talmadge kuoli keuhkokuumeeseen 75-vuotiaana kotonaan Kalifornian Los Angelesissa 23. marraskuuta vuonna 1973.[4][2][3] Hänet haudattiin Los Angelesissa sijaitsevalle Hollywood Forever -hautausmaalle Abbey of the Psalms -nimisen mausoleumin Shrine of Eternal Love -pyhäkköön.[3] Pyhäkössä sijaitsee Talmadgen perheen oma yksityishuone Talmadge Family Room, jonne on haudattu myös aviopuoliso Walter Giblin, sisaret Norma ja Natalie, vanhemmat Fred ja Peg sekä Norman aviopuoliso Carvel James.
Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talmadge sai elokuvaurastaan ja työstään viihdeteollisuuden hyväksi tähden Hollywoodin Hollywood Walk of Famelle osoitteeseen 6300 Hollywood Boulevard 8. helmikuuta vuonna 1960.[31]
Vuonna 1999 Talmadge oli ehdokkaana Yhdysvaltain elokuvainstituutin 100-vuotissarjan 25 suurinta mies- ja naiselokuvatähteä -listaukseen, mutta hän ei päässyt lopulliseen versioon.[32][33]
Talmadgen ja hänen sisarensa Norman mukaan on nimetty katu Talmadge Street, myös Talmadge Avenue, joka sijaitsee Hollywoodissa.[13]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvat | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli | Pitkä / lyhytelokuva |
1914 | Buddy’s First Call | Buddy’s First Call | Grace Forster | Lyhytelokuva |
The Maid from Sweden | Marie Cook | |||
Our Fairy Play | Helen Payne | |||
The Moonstone of Fez | Winifred Osborne | |||
Uncle Bill | Gladys | |||
Buddy’s Downfall | Lily | |||
The Mysterious Lodger | Lucy Lane | |||
Father’s Timepiece | Marjorie Stillwell | |||
Rauhantekijä | The Peacemaker | Kitty Grey | ||
The Evolution of Percival | Mildred | |||
In Bridal Attire | Mary | |||
Fixing Their Dads | Florence | |||
The Egyptian Mummy | Florence Hicks | |||
Forcing Dad’s Consent | Connie Boggs | |||
1915 | Georgia Pearce | Georgia Pearce | ||
In the Latin Quarter | Manon | |||
Billy’s Wager | Connie | |||
The Green Cat | Constance | |||
The Young Man Who ’Figgered’ | Nan Tubbs | |||
Burglarious Billy | Nellie | |||
A Study in Tramps | Mary Stretch | |||
The Master of His House | rouva Greene | |||
The Lady of Shalott | tyttö | |||
The Boarding House Feud | Connie Drexel | |||
The Vanishing Vault | Connie | |||
Spades Are Trumps | Ella Cunningham | |||
Bertie’s Stratagem | Letty Grey | |||
Insuring Cutey | Cuteyn morsian | |||
Captivating Mary Carstairs | Captivating Mary Carstairs | avustaja | Pitkä elokuva | |
Billy the Bear Tamer | Constance | Lyhytelokuva | ||
A Keyboard Strategy | rouva Gibson | |||
Can You Beat It? | Dill | |||
Beached and Bleached | tyttö | |||
The Little Puritan | Corinne | |||
1916 | The She-Devil | tyttö | ||
The Missing Links | The Missing Links | Laura Haskins | Pitkä elokuva | |
Suvaitsemattomuus | Intolerance | Marguerite de Navarre / vuorityttö | ||
Mikroskopimysterio | The Microscope Mystery | Jessie Barton | ||
Mamman vallan alla | The Matrimaniac | Marna Lewis | ||
1917 | A Girl of the Timber Claims | Jessie West | ||
Betsy’s Burglar | Betsy Harlow | |||
The Lesson | Helen Drayton | |||
Scandal | Beatrix Vanderdyke | |||
The Honeymoon | Susan Lane | |||
1918 | The Studio Girl | Celia Laird | ||
The Shuttle | Bettina Vandepoel | |||
Up the Road with Sallie | Sallie Waters | |||
Good Night, Paul | rouva Richard | |||
A Pair of Silk Stockings | A Pair of Silk Stockings | Molly Thornhill | ||
Sauce for the Goose | Kitty Constable | |||
Mrs. Leffingwell’s Boots | rouva Leffingwell | |||
A Lady’s Name | Mabel Vere | |||
1919 | Who Cares? | Joan Ludlow | ||
Romance and Arabella | Romance and Arabella | Arabella Cadenhouse | ||
Experimental Marriage | Suzanne Ercoll | |||
The Veiled Adventure | Geraldine Barker | |||
Happiness a la Mode | Barbara Townsend | |||
A Temperamental Wife | Billie Billings | |||
Siveä viehättäjätär | A Virtuous Vamp | Gwendolyn Armitage / Nellie Jones | ||
The Fall of Babylon | vuorityttö | |||
1920 | Eva: nuorenmiehen paratiisi | Two Weeks | Lillums Blair | |
Syntistä etsimässä | In Search of a Sinner | Georgianna Chadbourne | ||
Rakkauden erikoistuntija | The Love Expert | Babs | ||
Täydellinen nainen | The Perfect Woman | Mary Blake | ||
Hyvät suositukset | Good References | Mary Wayne | ||
Ei lempi leikin vuoksi | Dangerous Business | Nancy Flavelle | ||
1921 | Mamman vallan alla | Mama’s Affair | Eve Orrin | |
Rakkauden oppitunteja | Lessons in Love | Leila Calthorpe | ||
Hääkellot | Wedding Bells | Rosalie Wayne | ||
Woman’s Place | Josephine Gerson | |||
1922 | Pollyn hauskat kepposet | Polly of the Follies | Polly Meacham | |
Sortunut ihanne | The Primitive Lover | Phyllis Tomley | ||
Hauska kiinalaistyttö | East Is West | Ming Toy | ||
1923 | Parempi päivä päivältä! | Dulcy | Dulcy | |
Kaunis kapinallinen | The Dangerous Maid | Barbara Winslow | ||
1924 | Kultakala | The Goldfish | Jennie Wetherby | |
Seikkailurikas yö | Her Night of Romance | Dorothy Adams | ||
In Hollywood with Potash and Perlmutter | In Hollywood with Potash and Perlmutter | oma itsensä | ||
1925 | Viiden miehen morsian | Learning to Love | Patricia Stanhope | |
Busterin miljoonat | Seven Chances | tyttö autossa (cameo-rooli) | ||
Hänen siskonsa Pariisista | Her Sister from Paris | Helen Weyringer / Lola La Perry | ||
1926 | Buffalon herttuatar | The Duchess of Buffalo | Marian Duncan | |
1927 | Venus Venetsiassa | Venus of Venice | Carlotta | |
Kokeillen naimisiin | Breakfast at Sunrise | Madeleine | ||
1929 | Venus | Vénus | prinsessa Beatrice Doriani |
Radio | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi | Radiokuunnelma | Rooli | Kuunnelman jakso | |
1925 | Hollywood Nights | juontaja | 2 jaksoa
|
Tuottajana | |||
---|---|---|---|
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Pitkä / lyhytelokuva |
1922 | Pollyn hauskat kepposet | Polly of the Follies | Pitkä elokuva |
Hauska kiinalaistyttö | East Is West |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Constance Talmadge allmovie.com. Allmovie.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Constance Talmadge (1897-1973) goldensilents.com. Goldensilents.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Constance Talmadge nndb.com. NNDB.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Constance Talmadge silentsaregolden.com. Silentsaregolden.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h CONSTANCE TALMADGE tcm.com. TCM.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j PROFILE: The Talmadge Sisters wfpp.cdrs.columbia.edu. Wfpp.cdrs.columbia.edu. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Yhdysvaltain vuoden 1900 väestönlaskenta mocavo.com. Mocavo.com. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Frederick L. Talmadge omnilexica.com. Omnilexica.com. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d The Silent Collection By Tammy Stone Featuring: Constance Talmadge things-and-other-stuff.com. Things-and-other-stuff.com. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Meade, Marion (1997). Buster Keaton: Cut to the Chase. Da Capo Press. ISBN 030-6808-02-1. Viitattu 22.7.2015. Kirjan sähköinen versio Google-kirjoissa (englanniksi)
- ↑ The Montreal Gazette -sanomalehden lauantain 30. syyskuun 1933 numero, sivu 9. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Erasmus Hall High School brooklyn.net. Brooklyn.net. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Constance Talmadge – Film’s First Heroine midnightpalace.com. Midnightpalace.com. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ IMPRINT CEREMONIES - 1920s tclchinesetheatres.com. Tclchinesetheatres.com. Arkistoitu 4.10.2014. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
- ↑ Constance Talmadge spokeo.com. Spokeo.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
- ↑ Constance Talmadge famousbirthdays.com. Famousbirthdays.com. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Constance Talmadge silentera.com. Silentera.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
- ↑ The Pittsburgh Press -sanomalehden sunnuntain 23. tammikuun 1921 numero, sivu 81. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c The Montreal Gazette -sanomalehden maanantain 11. lokakuun 1926 numero, sivu 15. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ The Evening Independent -sanomalehden lauantain 27. maaliskuun 1926 numero. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ The Evening Independent -sanomalehden lauantain 27. maaliskuun 1926 numero. sivu 31. Viitattu .7.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Reading Eagle -sanomalehden maanantain 11. lokakuun 1926 numero, sivu 3. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Prescott Evening Courier -sanomalehden torstain 3. marraskuun 1927 numero, sivu 5. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ The Daily Times -sanomalehden torstain 14. lokakuun 1926 numero, sivu 5. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ The Lewiston Daily Sun -sanomalehden torstain 9. toukokuun 1929 numero, sivu 1. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c The Lewiston Daily Sun -sanomalehden perjantain 6. tammikuun 1939 numero, sivu 4. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ The Pittsburgh Press -sanomalehden maanantain 30. lokakuun 1939 numero, sivu 1. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ St. Petersburg Independent -sanomalehden perjantain 30. tammikuun 1958 numero, sivu 23. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Spokane Daily Chronicle -sanomalehden tiistain 24. joulukuun 1957 numero, sivu 1. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Homes and Haunts: Addresses associated with Norma Talmadge web.stanford.edu. Stanford.edu. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Constance Talmadge projects.latimes.com. Latimes.com. Viitattu 15.9.2014. (englanniksi)
- ↑ Yhdysvaltain elokuvainstituutin ehdokaslista. Viitattu 15.9.2014.
- ↑ Yhdysvaltain elokuvainstituutin lopullinen lista. Viitattu 15.9.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Constance Talmadge Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Constance Talmadge Elonetissä.
- Constance Talmadge Allmoviessa (englanniksi)
- Constance Talmadge TCM Movie Databasessa (englanniksi)
- Constance Talmadge Silents Are Goldenissa (englanniksi)
- Constance Talmadge Golden Silentissä (englanniksi)
- Constance Talmadge Columbian yliopiston sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Constance Talmadge NNDB:ssä (englanniksi)
|