Conor McGregor

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Conor McGregor
UFC 189 World Tour Aldo vs. McGregor London 2015 (18776759002) (cropped).jpg
Tiedot
Lempinimi The Notorious
Pituus 175 cm
Paino 70 kg
Painoluokka kevytsarja (2008–2012, 2016–)
höyhensarja (2008–2015)
välisarja (2016)
Kansalaisuus Irlanti
Syntymäaika 14. heinäkuuta 1988 (ikä 29)
Syntymäpaikka Crumlin, Dublin, Irlanti
Kätisyys vasen
Taistelutyyli nyrkkeily, capoeira, brasilialainen jujutsu, taekwondo[1]
Seura Straight Blast Gym Ireland
Aktiivisena 2008–
Tilastot
Ottelut 24
Voitot 21
– tyrmäyksellä 18
– luovutuksella 1
– päätöksellä 2
Tappiot 3
– luovutuksella 3

Conor Anthony McGregor (s. 14. heinäkuuta 1988 Crumlin, Dublin) on irlantilainen vapaaottelija.[2] Hän on UFC:n kevytsarjan mestari marraskuusta 2016 lähtien ja entinen höyhensarjan mestari. Hän teki debyyttinsä UFC:ssä vuonna 2013.[2] McGregor on tunnettu aggressiivisuudestaan niin otteluissa kuin myös niiden ulkopuolella, josta juontaa myös lempinimi "The Notorious".[3] Hänestä tuli 13. marraskuuta 2016 ensimmäinen ottelija UFC:ssä, joka on pitänyt hallussaan samaan aikaan kahden eri painoluokan mestaruutta.[4]

Vapaaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McGregor otteli ensimmäisen ammattilaisvapaaottelunsa 8. maaliskuuta 2008 Cage of Truth 2 -tapahtumassa. Hän otteli Gary Morrisia vastaan, jonka McGregor voitti teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä. Hän voitti myös uransa toisen ottelunsa kohdattuaan Mo Taylorin Cage Ragessa. McGregor tyrmäsi Taylorin minuutin jälkeen. McGregor kärsi myöhemmin uransa ensimmäisen tappionsa Artemij Sitenkovia vastaan polvilukolla ensimmäisessä erässä. Tappion jälkeen McGregor otteli pienemmissä organisaatioissa kahden ottelun verran. Aluksi Stephen Baileyta vastaan, jonka hän voitti teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä ja myöhemmin samalla tuloksella Connor Dillonin. McGregor päätyi ottelemaan Cage Warriorsin -organisaatioon, jossa hänen avausottelunsa päättyi tappioon. McGregor hävisi Joseph Duffylle käsitriangelilla 38 sekunnissa. Tappion jälkeen McGregor otteli jälleen pienemmissä organisaatioissa Irlannissa. Hän muun muassa tyrmäsi Mike Woodin jo kuudessatoista sekunnissa Cage Contender 8 -tapahtumassa maaliskuussa 2011. Kuukautta myöhemmin Paddy Dohertyn McGregor tyrmäsi vain neljässä sekunnissa Immortal Fighting Championship 4 -tapahtumassa.

Cage Warriors[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McGregor palasi takaisin Cage Warriors järjestöön sitten 2010, jolloin hän hävisi avausottelunsa kevytsarjassa Joseph Duffylle. McGregor otteli toisen ottelunsa syyskuussa 2011 myös kevytsarjassa Aaron Jahnsenia vastaan, jonka hän voitti teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä.[5] Seuraavaksi McGregor kohtasi Steve O'Keefen, jota vastaan hän otteli höyhensarjan ottelussa. McGregor voitti ottelun tyrmäyksellä puolentoista minuutin jälkeen.

Voittojen myötä McGregor pääsi ottelemaan kesäkuussa 2012 Cage Warriorsin höyhensarjan mestaruudesta Dave Hilliä vastaan. Cage Warriors FC 47 -tapahtumassa käyty ottelu päättyi McGregorin luovutusvoittoon kuristuksella toisessa erässä. Vuoden lopulla hänet äänestettiin Cage Warriorsin vuoden 2012 kolmanneksi parhaaksi ottelijaksi.[6] McGregorin oli määrä puolustaa höyhensarjan mestaruuttaan elokuussa 2012, mutta joutui jäämään kasvovamman vuoksi sairauslomalle kuudeksi viikoksi.[7]

Höyhensarjan mestaruuden ja sairausloman jälkeen McGregor otteli joulukuussa 2012 kevytsarjan avoimesta mestaruudesta Ivan Buchingeria vastaan Cage Warriors FC 51 -tapahtumassa. McGregor voitti mestaruuden tyrmättyään Buchingerin ensimmäisessä erässä. Voiton myötä McGregor teki historiaa Cage Warriors järjestössä pidettyään hallussa samaan aikaan kahden eri painoluokan mestaruutta.[8] Tammikuussa 2014 McGregorin voitto Buchingerista äänestettiin Cage Warriorsin vuoden tyrmäykseksi.[9]

UFC[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2013 McGregor allekirjoitti viiden ottelun sopimuksen UFC:n kanssa.[8] Hänestä tuli samalla historian toinen irlantilaisottelija UFC:ssä Tom Eganin jälkeen. McGregorin ensimmäinen vastustaja oli höyhensarjassa Marcus Brimage, jonka hän voitti teknisellä tyrmäyksellä minuutin jälkeen UFC on Fuel TV: Mousasi vs. Latifi -tapahtumassa. McGregorin tyrmäys palkittiin Illan tyrmäys -bonuksella. Vain kaksi kuukautta myöhemmin McGregor otteli toisen ottelunsa UFC:ssä Max Hollowayta vastaan. Ottelu meni aina päätöserään saakka, jonka jälkeen McGregor julkistettiin voittajaksi tuomariäänin (30–27, 30–27, 30–26). Ottelun jälkeen McGregorin kerrottiin loukanneen polvensa ligamentin, joka vaatisi leikkausta ja pitäen hänet sivussa ottelemisesta vähintään kymmenen kuukautta.

Loukkaantumisen jälkeen McGregorin oli seuraavaksi määrä otella Cole Milleriä vastaan 19. heinäkuuta 2014 UFC Fight Night 46 -tapahtumassa lähes vuoden poissaolon jälkeen, mutta Miller joutui vetäytymään kamppailusta peukalovamman vuoksi. McGregor sai vastaansa Diego Brandãon, joka korvasi näin Millerin. McGregor voitti kamppailun ensimmäisessä erässä neljän minuutin jälkeen teknisellä tyrmäyksellä. Hänet palkittiin kamppailusta Illan suoritus -bonuksella, joka oli McGregorin ensimmäinen. Saman vuoden syyskuussa McGregor ansaitsi toisen peräkkäinsen Illan suoritus -bonuksen voitettuaan Dustin Poirierin UFC 178 -tapahtumassa ensimmäisessä erässä alle kahdessa minuutissa teknisellä tyrmäyksellä.

McGregor jatkoi voittokulkuaan myös 2015 ansaittuaan kolmannen peräkkäisen Illan suoritus -bonuksen Dennis Siveriä vastaan, jonka hän voitti teknisellä tyrmäyksellä toisen erän alussa. Se oli samalla McGregorin UFC-tapahtuman toinen pääottelu.

Höyhensarjan tilapäismestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voiton jälkeen McGregorin oli määrä otella höyhensarjan mestaruudesta 11. heinäkuuta 2015 hallitsevaa mestaria José Aldoa vastaan. UFC järjesti kaksikolle 12 päivän maailmankiertueen mainostaakseen ottelua, mutta 23. kesäkuuta Aldo ilmoitti olevansa kykenemätön ottelemaan murtuneen kylkiluun vuoksi. Sitä vastoin McGregor halusi edelleen otella sovittuna päivänä höyhensarjan tilapäismestaruudesta Chad Mendesiä vastaan, joka otti haasteen vastaan lyhyellä varoitusajalla. UFC 189 -tapahtumassa käyty pääottelu päättyi McGregorin voittoon toisen erän lopussa teknisellä tyrmäyksellä. Tilapäismestaruuden lisäksi hänet palkittiin jälleen Illan suoritus -bonuksella.

Höyhensarjan mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McGregor otteli UFC 194 -tapahtumassa UFC:n höyhensarjan mestaruudesta hallitsevaa mestaria José Aldoa vastaan.[3], tyrmäten tämän vain 13 sekunnissa.[10] Hän päätti samalla miehen 10 vuotta kestäneen tappiottomuuden.[10]

Mestaruuden jälkeen McGregor asetti otellakseen kevytsarjan mestaria Rafael dos Anjosia vastaan UFC 196:ssa. Muutamaa viikkoa ennen tapahtumaa, dos Anjos jättäytyi ottelusta loukkaantumisen vuoksi.[11] McGregorin uudeksi vastustajaksi valittiin Nate Diaz ja ottelu käytiin 6. maaliskuuta 2016 välisarjassa. McGregorin ottelu päättyi tappioon kuristuksella. Ottelu huomioitiin Illan ottelu -palkinnolla.[12] McGregor halusi kamppailun jälkeen otella uudelleen Diazia vastaan välisarjassa. Kamppailun oli määrä järjestää UFC 200 -tapahtumassa heinäkuussa 2016, mutta McGregorin kieltäydyttyä tekemästä määrättyä lehdistökiertuetta kamppailu siirrettiin elokuulle, UFC 202 -tapahtumaan. McGregor voitti viisieräisen kamppailun tuomariäänin.

Kevytsarjan mestaruus ja höyhensarjan mestaruuden menettäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

27. syyskuuta 2016 McGregorin julkistettiin ottelevan kevytsarjan mestaruudesta hallitsevaa mestaria Eddie Alvarezia vastaan marraskuussa 2016, UFC 205 -tapahtumassa.[13] McGregor voitti kamppailun tyrmäyksellä toisessa erässä, jonka myötä hänestä tuli kevytsarjan mestari. Hänestä tuli samalla UFC:n historian kolmas ottelija, joka on voittanut mestaruuden kahdessa eri painoluokassa.

26. marraskuuta 2016 McGregor luopui höyhensarjan mestaruudestaan oltuaan poissa sarjasta, sitten voitettuaan mestaruuden José Aldolta joulukuussa 2015.[14] Muutamaa päivää myöhemmin uutisoitiin, ettei McGregor luopunut mestaruudesta, vaan UFC otti sen häneltä pois.[15]

Nyrkkeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Conor McGregor
UFC 189 World Tour Aldo vs. McGregor London 2015 (18776759002) (cropped).jpg
Tiedot
Lempinimi The Notorious
Painoluokka ylempi välisarja
Pituus 175 cm
Maa Irlanti
Syntymäpaikka Crumlin, Dublin
Otteluasento vasen (southpaw)
Ammattilaistilastot
Ammattilaisena 2017
Ottelut 1
Voitot 0
Tappiot 1

McGregor aloitti nyrkkeilemisen 12-vuotiaana Crumlin Boxing Clubissa Phil Sutcliffen valmenttavana, joka oli nyrkkeilyn urallaan kahdesti Olympialaisissa. Hän harjoitteli salilla muun muassa yhdessä Dean Byrnen ja Jamie Kavanaghin kanssa, jotka myöhemmin siirtyivät Freddie Roachin valmennettavaksi. McGregor saavutti Irlannin mestaruuden nuorten tasolla[16], mutta siirtyi vapaaottelun pariin ollessaan noin 16-vuotias. Muutettuaan perheensä kanssa länsi-Dublinin hän jatkoi edelleen nyrkkeilyn parissa sparraten Celtic Warrior salilla.

McGregor vs. Mayweather[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McGregor otteli nyrkkeilijä Floyd Mayweatheria vastaan 26. elokuuta 2017 Las Vegasissa Yhdysvalloissa 12-eräisessä ottelussa, joka käytiin ammattinyrkkeilysäännöillä. McGregor hävisi ottelun 10. erässä teknisellä tyrmäyksellä.[17] Kumpikin ottelija sai ottelusta palkkiona yli 100 miljoonaa dollaria.[18] Ottelu oli samalla McGregorin ensimmäinen ammattilaisottelu nyrkkeilyssä. Hän onnistui lyömään 111 osumaa 430 lyönnistä, joka oli enemmän, kuin Manny Pacquiao, joka osui vain 81 kertaa Mayweatheria vastaan. Mayweather sen sijaan löi McGregoria vastaan 320 kertaa, joista 170 oli osumia.[19]

McGregor Sports and Entertainment[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McGregor perusti heinäkuussa 2014 oman markkinointiyhtiön Irlantiin. Se oli mukana yhteismainostamassa nyrkkeilyottelua McGregorin ja Floyd Mayweatherin välillä elokuussa 2017.[20]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UFC

  • Höyhensarjan mestaruus (kerran)
    • Höyhensarjan tilapäinen mestaruus (kerran)
  • Kevytsarjan mestaruus (kerran)
  • Illan tyrmäys (kerran)
  • Illan suoritus (viisi kertaa)
  • Illan ottelu (kerran)

Cage Warriors

  • Höyhensarjan mestaruus (kerran)
  • Kevytsarjan mestaruus (kerran)

Maininnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ESPN

  • Vuoden ottelija: 2015

ESPY

  • Paras ottelija: 2016

Fox Sports

  • Vuoden ottelija: 2015

World MMA -palkinnot

  • Vuoden kansainvälinen ottelija: 2014, 2015
  • Vuoden ottelija: 2015

MMA Insider

  • Paras UFC tulokas: 2013

Severe MMA

  • Vuoden irlantilainen ammattilaisottelija: 2014, 2015
  • Vuoden ottelija: 2015

Sherdog

  • Vuoden läpimurto: 2014
  • Vuoden tapahtuman pääottelija: 2015 (UFC 194)
  • Vuoden tyrmäys: 2015 (vs. Jose Aldo)
  • Vuoden ottelija: 2015

Time

  • Vuoden 2017 TOP-100 vaikutusvaltaisimmista henkilöistä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Conor "Notorious" McGregor MMA-Core Viitattu 15.12.2015 (englanniksi)
  2. a b http://www.ufc.com/fighter/Conor-McGregor
  3. a b http://www.fightsport.fi/uutiset/ufc-conor-mcgregor-jose-aldo
  4. Conor McGregor makes history at UFC 205 after becoming first dual-weight world champion following brutal second-round KO of Eddie Alvarez dailymail.co.uk 13.11.2016 Viitattu 14.11.2016 (englanniksi)
  5. Cage Warriors Fight Night 2 Results cagewarriors.com 12.9.2011 Viitattu 11.3.2016 (englanniksi)
  6. Brum tops poll as Fighter of the Year cagewarriors.com 21.12.2012 Viitattu 11.3.2016 (englanniksi)
  7. McGregor title defence postponed cagewarriors.com 21.8.2012 Viitattu 11.3.2016 (englanniksi)
  8. a b McGregor moves to UFC cagewarriors.com 8.2.2013 Viitattu 7.3.2016
  9. Alers voted 2013’s best cagewarriors.com 22.1.2014 Viitattu 11.3.2016 (englanniksi)
  10. a b UFC 194 recap
  11. Nate Diaz gets the call, faces Conor McGregor in new UFC 196 main event foxsports.com 23.2.2016 Viitattu 21.4.2016 (englanniksi)
  12. UFC 196 Bonuses: Nate Diaz Takes Home $100K for Upset Victory Over Conor McGregor sherdog 6.3.2016 Viitattu 21.4.2016 (englanniksi)
  13. Conor McGregor vs. Eddie Alvarez to headline UFC 205 mmafighting.com 27.9.2016 Viitattu 28.9.2016 (englanniksi)
  14. McGregor vacates featherweight title ufc.com 26.11.2016 Viitattu 27.11.2016 (englanniksi)
  15. Coach Kavanagh Gives In-Depth Response To UFC “Stripping” Conor Of His Belt entimports.com 29.11.2016 Viitattu 3.12.2016 (englanniksi)
  16. Father and Son: Tony McGregor on his son’s meteoric rise severemma.com 17.7.2014 Viitattu 12.8.2017 (englanniksi)
  17. McGregorille tyly selkäsauna - Mayweather iski irlantilaisen keskeytyskuntoon iltalehti.fi 27.8.2017 Viitattu 27.8.2017 (suomeksi)
  18. Kiistelty superottelu varmistui! Jättipalkkio saa ökynyrkkeilijän kohtaamaan UFC-supertähden Viitattu 15.6.2017.
  19. Floyd Mayweather defeats Conor McGregor by TKO in 10th round espn.co.uk 27.8.2017 Viitattu 2.9.2017 (englanniksi)
  20. MCGREGOR SPORTS AND ENTERTAINMENT – OFFICIELL SAMARBETSPARTNER INFÖR SUPERFIGHTEN mmanytt.se 12.7.2017 Viitattu 17.8.2017 (ruotsiksi)