Max Holloway

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Max Holloway
Max holloway pic.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 4. joulukuuta 1991 (ikä 27)
Waianae, Havaiji
Kansallisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Vapaaottelija
Lempinimi Blessed
Aktiivisena 2010–
Pituus 180 cm
Paino 66 kg
Painoluokka höyhensarja (2012–)
kevytsarja (2010–2011)
Kätisyys oikea
Taistelutyyli potkunyrkkeily, thainyrkkeily, brasilialainen jujutsu[1]
Seura Gracie Technics
Legacy Muay Thai (2013–)
Tilastot
Ottelut 24
Voitot 20
– tyrmäyksellä 10
– luovutuksella 2
– päätöksellä 8
Tappiot 4
– luovutuksella 1
– päätöksellä 3

Jerome-Max Keliʻi Holloway (s. 4. joulukuuta 1991 Waianae, Havaiji) on yhdysvaltalainen vapaaottelija, joka ottelee UFC:ssä höyhensarjassa. Hän on ollut kesäkuusta 2017 lähtien UFC:n höyhensarjan mestari.

Vapaaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holloway aloitti vapaaottelemisen X-1 promootiossa Havaijilla. Hänen ensimmäinen ottelu oli Duke Saragosaa vastaan 11. syyskuuta 2010, jonka Holloway voitti tuomariäänin. Hän voitti toisen kamppailunsa tyrmättyään Bryson Kamakan ensimmäisessä erässä. Holloway pääsi ottelemaan X-1:sen kevytsarjan mestaruudesta Harris Sarmientoa vastaan. Hän voitti mestaruuden tuomariäänin.[2]

UFC[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holloway otteli ensi kerran UFC:ssä 4. helmikuuta 2012 Dustin Poirieria vastaan. Hän hävisi kamppailun luovutuksella ensimmäisessä erässä.[3] Se oli samalla Hollowayn uran ensimmäinen tappio vapaaottelussa, voitettuaan sitä ennen neljä ottelua. Kesäkuussa hän voitti Pat Schillingin tuomariäänin ja elokuussa Holloway voitti Justin Lawrencen teknisellä tyrmäyksellä UFC 150 -tapahtumassa. Joulukuussa hän otteli voitokkaasti myös Leonard Garciaa vastaan. Kolmieräinen kamppailu päättyi Hollowayn voittoon hajaäänin.[4]

2013 sujui Hollowaylta heikommin. Hän otteli vuoden aikana kahdesti ja hävisi molemmat kamppailunsa. Holloway hävisi ensin toukokuussa Dennis Bermudezin hajaäänin ja myöhemmin elokuussa Cage Warriorsin entisen höyhen- ja kevytsarjan mestarille Conor McGregorille yksimielisesti.[5]

Seuraava vuosi 2014 sujui menestyksekkäämmin. Holloway voitti tammikuussa Will Chopen teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä ja ansaitsi voitosta Illan tyrmäys bonuksen. Huhtikuussa hän puolestaan voitti Andre Filin giljotiinikuristuksella kolmannessa erässä.[6]

Höyhensarjan mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa Hollowayn oli määrä otella Anthony Pettista vastaan UFC 206 -tapahtumassa. 26. marraskuuta ilmoitettiin heidän välisestä kamppailusta tulleen tapahtuman pääottelu, jossa käydään höyhensarjan tilapäisestä mestaruudesta. Alkuperäisen pääottelun oli tarkoitus olla Daniel Cormier vastaan Anthony Johnson, mutta Cormierin loukkaannuttua ottelu peruttiin.[7] Holloway voitti mestaruuden kolmannessa erässä teknisellä tyrmäyksellä lyönnein.

Holloway kohtasi tilapäisenä mestarina höyhensarjan varsinaisen mestarin Jose Aldon 3. kesäkuuta 2017 UFC 212 -tapahtumassa. Hän voitti mestaruuden kolmannessa erässä teknisellä tyrmäyksellä. Hollowayn ja Aldon välinen ottelu palkittiin Illan kamppailu bonuksella.[8]

Holloway puolusti ensimmäistä kertaa mestaruuttaan 2. joulukuuta 2017. Alun perin hänen oli määrä otella Frankie Edgaria vastaan, mutta Edgarin jouduttua jättämään ottelun väliin loukkaantumisen vuoksi hän kohtasi Jose Aldon toistamiseen. Holloway voitti kamppailun kolmannessa erässä teknisellä tyrmäyksellä, kuten kaksikon ensimmäisessä kohtaamisessa.

Huhtikuussa Holloway tarjoutui korvaamaan Tony Fergusonin kevytsarjan mestaruusottelussa Khabib Nurmagomedovia vastaan kuuden päivän varoitusajalla.[9] Hän oli kuitenkin sitä ennen kuukautta aiemmin kärsinyt loukkaantumisesta ja perui mestaruusottelunsa Frankie Edgaria vastaan. Punnitustilaisuudessa hän ei onnistunut pudottamaan painoaan terveellisesti ja lääkärit katsoivat Hollowayn olevan terveysvaarassa.

Holloway puolusti mestaruuttaan toisen kerran 8. joulukuuta 2018 Brian Ortegaa vastaan UFC 231 -tapahtumassa. Holloway onnistui puolustamaan mestaruuttaan teknisellä tyrmäyksellä, kun lääkäri keskeytti ottelun neljännen erän jälkeen Ortegan kärsittyä pahoista kasvovammoista. Holloway palkittiin illan suoritus ja illan kamppailu bonuksilla.

Holloway sai seuraavaksi tilaisuuden otella kevytsarjan tilapäismestaruudesta Dustin Poirieria vastaan 13. huhtikuuta 2019 UFC 236 -tapahtumassa. Holloway hävisi viisieräisen kamppailun tuomariäänin (46-49, 46-49, 46-49). Holloway palkittiin Poirierin kanssa illan kamppailu bonuksella. Samalla päättyi hänen 13 ottelun voittoputki UFC:ssä.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UFC

  • Höyhensarjan mestaruus (kerran, puolustanut kahdesti)
    • Höyhensarjan tilapäinen mestaruus (kerran)
  • Illan tyrmäys (kerran)
  • Illan suoritus (kolmesti)
  • Illan kamppailu (kahdesti)
  • Eniten tyrmäyksiä höyhensarjassa (8)

X-1

  • Kevytsarjan mestaruus (kerran).[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Max Holloway MMA-Core Viitattu 20.11.2016 (englanniksi)
  2. a b HAWAII’S X-1 #44 – RETURNS – SEPT 24, 2016 x1events.com Viitattu 28.11.2016 (englanniksi)
  3. Dustin Poirier schools young Max Holloway with wicked submission at UFC 143 sports.yahoo.com 5.2.2012 Viitattu 25.11.2016 (englanniksi)
  4. UFC 155 Dos Santos vs Velasquez 2 sherdog.com 29.12.2012 Viitattu 28.11.2016 (englanniksi)
  5. UFC Fight Night 26 Shogun vs Sonnen sherdog.com 17.8.2013 Viitattu 28.11.2016 (englanniksi)
  6. UFC 172 Jones vs Teixeira sherdog.com 26.4.2014 Viitattu 28.11.2016 (englanniksi)
  7. Max Holloway vs. Anthony Pettis for interim title now slated for UFC 206 main event mmafighting.com 26.11.2016 Viitattu 28.11.2016 (englanniksi)
  8. UFC 212 bonuses: Max Holloway vs. Jose Aldo takes Fight of the Night mmafighting.com Viitattu 4.6.2017 (englanniksi)
  9. Tony Ferguson out, Max Holloway meets Khabib Nurmagomedov for undisputed lightweight title mmajunkie.com Viitattu 9.4.2018 (englanniksi)