Christian Hülsmeyer

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Christian Hülsmeyer (25. joulukuuta 1881 Eydelstedt, Ala-Saksi, Saksa31. tammikuuta 1957 Ahrweiler) oli tutkan keksijä.

Hülsmeyer kiinnostui fysiikasta ja Heinrich Hertzin sähkömagneettisia aaltoja käsittelevistä tutkimuksista. Bremenin opettajaseminaarissa tekemissään kokeissa hän sai tutkan kehittämiseen johtaneet ideansa.

Hülsmeyerin patentti 165546.

30. huhtikuuta 1904 Hülsmeyerille myönnettiin telemobiloskoopiksi nimeämälleen laitteelle patentti nro 165546. 18. toukokuuta Hülsmeyer esitteli menestyksellä Hohenzollern-sillalla Kölnissä demolaitteiston. Kokeessa hänen laitteensa havaitsi Reinillä olleen laivan kolmen kilometrin päästä. Hülsmeyer kehitti laitteen nopeasti havaitsemaan kohteen 10–20 kilometrin päästä.

Kesällä 1904 Hülsmeyer esitteli telemobiloskoopin Rotterdamissa kansainvälisessä merenkulkukonferenssissa. Laite ei kuitenkaan herättänyt juurikaan kiinnostusta. Myöskään Saksan merivoimat eikä edes vastaperustettu radiotekniikan yritys Telefunken olleet riittävän kiinnostuneita uudesta, ilmeisiä hyötyjä tarjoavasta keksinnöstä.[1]

Vaikka Hülsmeyer patentoi ja esitteli laitteensa muun muassa Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ei näissäkään vielä ymmärretty tutkan mahdollisuuksia. Titanic ei ehkä olisi törmännyt jäävuoreen, jos aluksella olisi ollut käytössä tutka.

Lokakuussa 1905 Hülsmeyer lopetti telemobiloskoopin markkinointiyritykset ja hänen yhtiökumppaninsa Heinrich Mannheimin kanssa perustamansa yrityksen Telemobiloskop – Gesellschaft Hülsmeyer und Mannheim lopettamisilmoitus toimitettiin rekisteriviranomaiselle.

Vuonna 1906 Hülsmeyer perusti Düsseldorfissa hehkulamppuja ja työstökoneita valmistavan yrityksen. Hänen yrityksensä valmisti myös vedenkäsittelylaitteita.

Tutkaa kehitettiin jossain määrin 1920- ja 1930-luvuilla Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Saksassa. Laitteen todellinen kehitys lähti käyntiin vasta toisen maailmansodan jälkeen elektroniikan kehityttyä riittävästi. Nykyään tutka on välttämätön apuväline muun muassa ilmailussa ja merenkulussa.

Osia telemobiloskooppilaitteistosta on nähtävillä Deutsches Museum -museossa Münchenissä. Deutsches Schifffahrtsmuseum -merenkulkumuseossa Bremerhavenissa on näytteillä telemobiloskoopin kohereeri eli vastaanotin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hollmann, Martin: ”Radar Family Tree”. Radar World.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]