China Open (snooker)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

China Open on vuodesta 1997 alkaen Pekingissä Kiinassa järjestetty snookerin ranking-turnaus, jonka nimi oli alun perin China International.

China International syyskuussa 1997 oli ensimmäinen ammattilaisten pääkiertueen (Main Tour) turnaus Kiinassa, se oli silloin kutsuturnaus. Vuodesta 1999 lähtien turnaus on ollut ranking-turnaus. Tapahtuma on perinteisten World Championship-, UK Championship-, World Open- ja Welsh Open -turnausten jälkeen seuraavaksi pisimpään järjestetty turnaus pääkiertueella. Turnaus on muutamaan otteeseen sen alkuajärjestetty myös Shanghaissa.[1]

Maksimibreikit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turnauksen historiassa on tehty viisi 147 pisteen maksimibreikkiä. Ensimmäisenä tähän pystyi vuonna 1998 James Wattana. Seuraava maksimibreikki tuli seuraavan vuoden turnauksen karsintavaiheessa, jolloin Mehmet Husnu suoritti tämän. Kolmatta odotettiin yhdeksän vuotta, sillä vasta vuonna 2008 Stephen Maguire pystyi tähän seuraavan kerran. Turnaushistorian neljännen maksimibreikin teki kaksi vuotta edellisen jälkeen Neil Robertson, joka myöhemmin vuonna 2010 voitti maailmanmestaruuden ensimmäisenä australialaisena pelaajana[2][3]. Judd Trump teki maksimibreikin vuoden 2017 turnauksessa. Stuart Bingham teki uransa viidennen maksimibreikin vuoden 2019 turnauksessa.

Voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

China Openin menestynein pelaaja on kaksinkertainen maailmanmestari Mark Williams, joka on voittanut turnauksen kolmesti ja ollut tämän lisäksi kaksi kertaa turnauksen finaalissa. Turnauksen on voittanut kahdesti Ronnie O’Sullivan, Peter Ebdon, Ding Junhui, Judd Trump ja Mark Selby. O’Sullivan voitti turnauksen kahdesti peräkkäin vuosina 1999 ja 2000[4]. Peter Ebdonin toinen voitto tuli pitkän katkaisufreimiin venyneen kahdeksan tunnin ottelun jälkeen. Kun ottelu lopulta päättyi hieman ennen aamuyhtä paikallista aikaa, Ebdonista tuli 41-vuotiaana vanhin turnauksen voittanut pelaaja[5]. Hän teki ottelussa kuusi yli sadan pisteen lyöntisarjaa. Ainutlaatuisen voitosta teki myös se, että Ebdon voitti turnauksen sijoittamattomana pelaajana, joten hän joutui pelaamaan yhden karsintaottelun päästäkseen varsinaiseen turnaukseen.

Turnauksen historiassa on yhteensä neljästi finaali ratkaistu katkaisufreimissä. Turnauksen yksi legendaarisimpia finaaleja oli kiinalaisnuoren Ding Junhuin voitto seitsemänkertaisesta maailmanmestarista Stephen Hendrystä. Ding osallistui turnaukseen hieman ennen 18-vuotispäiväänsä kutsuttuna villillä kortilla.[6] Sittemmin Ding tuli ammattilaiseksi ja on jo nuoresta iästään huolimatta voittanut useita ranking-turnauksia, kuten UK Championship -turnauksen, joka on pääkiertueen toiseksi arvostetuin turnaus.

Vuosi Voittaja Finaalivastustaja Tulos
Catch China International
1997 Englanti Steve Davis Englanti Jimmy White 7–4
China International
1999 Skotlanti John Higgins Englanti Billy Snaddon 9–3
China Open
1999 Englanti Ronnie O’Sullivan Englanti Stephen Lee 9–2
Mission Hills China Open
2000 Englanti Ronnie O’Sullivan Wales Mark Williams 9–3
China Open
2002 Wales Mark Williams Englanti Anthony Hamilton 9–8
2005 Kiina Ding Junhui Skotlanti Stephen Hendry 9–5
Star Dragon Woods Villa Cup China Open
2006 Wales Mark Williams Skotlanti John Higgins 9–8
Honghe Industrial China Open
2007 Skotlanti Graeme Dott Englanti Jamie Cope 9–5
2008 Skotlanti Stephen Maguire Englanti Shaun Murphy 10–9
Bank of Beijing China Open
2009 Englanti Peter Ebdon Skotlanti John Higgins 10–8
Sanyuan Foods China Open
2010 Wales Mark Williams Kiina Ding Junhui 10–6
Bank of Beijing China Open
2011 Englanti Judd Trump Englanti Mark Selby 10–8
2012 Englanti Peter Ebdon Skotlanti Stephen Maguire 10–9
2013 Australia Neil Robertson Englanti Mark Selby 10–6
China Open
2014 Kiina Ding Junhui Australia Neil Robertson 10–5
BAIC Motor China Open
2015 Englanti Mark Selby Englanti Gary Wilson 10–2
China Open
2016 Englanti Judd Trump Englanti Ricky Walden 10–4
2017 Englanti Mark Selby Wales Mark Williams 10–8
2018 Englanti Mark Selby Englanti Barry Hawkins 11–3
2019 Australia Neil Robertson Englanti Jack Lisowski 11–4

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE (Arkistoitu – Internet Archive) China Open
  2. The News[vanhentunut linkki] Australia's Robertson wins snooker world championship, 4. toukokuuta 2010
  3. Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE (Arkistoitu – Internet Archive) Maximum Breaks
  4. World Snooker China Open | Event History
  5. Snooker Database (Arkistoitu – Internet Archive)China Open
  6. The Free Library Super Ding seals title