China Open (snooker)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

China Open on vuodesta 1997 alkaen Pekingissä Kiinassa järjestetty snookerin ranking-turnaus, jonka nimi oli alun perin China International.

China International syyskuussa 1997 oli ensimmäinen ammattilaisten pääkiertueen (Main Tour) turnaus Kiinassa, se oli silloin kutsuturnaus. Vuodesta 1999 lähtien turnaus on ollut ranking-turnaus. Tapahtuma on perinteisten World Championship-, UK Championship-, World Open- ja Welsh Open -turnausten jälkeen seuraavaksi pisimpään järjestetty turnaus pääkiertueella. Turnaus on muutamaan otteeseen sen alkuajärjestetty myös Shanghaissa.[1]

Maksimibreikit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turnauksen historiassa on tehty neljä 147 pisteen maksimibreikkiä. Ensimmäisenä tähän pystyi vuonna 1998 James Wattana. Seuraava maksimibreikki tuli seuraavan vuoden turnauksen karsintavaiheessa, jolloin Mehmet Husnu suoritti tämän. Kolmatta odotettiin yhdeksän vuotta, sillä vasta vuonna 2008 Stephen Maguire pystyi tähän seuraavan kerran. Turnaushistorian neljännen maksimibreikin teki kaksi vuotta edellisen jälkeen Neil Robertson, joka myöhemmin vuonna 2010 voitti maailmanmestaruuden ensimmäisenä australialaisena pelaajana[2][3]. Judd Trump teki maksimibreikin vuoden 2017 turnauksessa.

Voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

China Openin menestynein pelaaja on kaksinkertainen maailmanmestari Mark Williams, joka on voittanut turnauksen kolmesti ja ollut tämän lisäksi kaksi kertaa turnauksen finaalissa. Turnauksen on voittanut kahdesti Ronnie O’Sullivan, Peter Ebdon, Ding Junhui, Judd Trump ja Mark Selby. O’Sullivan voitti turnauksen kahdesti peräkkäin vuosina 1999 ja 2000[4]. Peter Ebdonin toinen voitto tuli pitkän katkaisufreimiin venyneen kahdeksan tunnin ottelun jälkeen. Kun ottelu lopulta päättyi hieman ennen aamuyhtä paikallista aikaa, Ebdonista tuli 41-vuotiaana vanhin turnauksen voittanut pelaaja[5]. Hän teki ottelussa kuusi yli sadan pisteen lyöntisarjaa. Ainutlaatuisen voitosta teki myös se, että Ebdon voitti turnauksen sijoittamattomana pelaajana, joten hän joutui pelaamaan yhden karsintaottelun päästäkseen varsinaiseen turnaukseen.

Turnauksen historiassa on yhteensä neljästi finaali ratkaistu katkaisufreimissä. Turnauksen yksi legendaarisimpia finaaleja oli kiinalaisnuoren Ding Junhuin voitto seitsemänkertaisesta maailmanmestarista Stephen Hendrystä. Ding osallistui turnaukseen hieman ennen 18-vuotispäiväänsä kutsuttuna villillä kortilla.[6] Sittemmin Ding tuli ammattilaiseksi ja on jo nuoresta iästään huolimatta voittanut useita ranking-turnauksia, kuten UK Championship -turnauksen, joka on pääkiertueen toiseksi arvostetuin turnaus.

Vuosi Voittaja Finaalivastustaja Tulos
Catch China International
1997 Englannin lippu Steve Davis Englannin lippu Jimmy White 7–4
China International
1999 Skotlannin lippu John Higgins Englannin lippu Billy Snaddon 9–3
China Open
1999 Englannin lippu Ronnie O’Sullivan Englannin lippu Stephen Lee 9–2
Mission Hills China Open
2000 Englannin lippu Ronnie O’Sullivan Walesin lippu Mark Williams 9–3
China Open
2002 Walesin lippu Mark Williams Englannin lippu Anthony Hamilton 9–8
2005 Kiinan lippu Ding Junhui Skotlannin lippu Stephen Hendry 9–5
Star Dragon Woods Villa Cup China Open
2006 Walesin lippu Mark Williams Skotlannin lippu John Higgins 9–8
Honghe Industrial China Open
2007 Skotlannin lippu Graeme Dott Englannin lippu Jamie Cope 9–5
2008 Skotlannin lippu Stephen Maguire Englannin lippu Shaun Murphy 10–9
Bank of Beijing China Open
2009 Englannin lippu Peter Ebdon Skotlannin lippu John Higgins 10–8
Sanyuan Foods China Open
2010 Walesin lippu Mark Williams Kiinan lippu Ding Junhui 10–6
Bank of Beijing China Open
2011 Englannin lippu Judd Trump Englannin lippu Mark Selby 10–8
2012 Englannin lippu Peter Ebdon Skotlannin lippu Stephen Maguire 10–9
2013 Australian lippu Neil Robertson Englannin lippu Mark Selby 10–6
China Open
2014 Kiinan lippu Ding Junhui Australian lippu Neil Robertson 10–5
BAIC Motor China Open
2015 Englannin lippu Mark Selby Englannin lippu Gary Wilson 10–2
China Open
2016 Englannin lippu Judd Trump Englannin lippu Ricky Walden 10–4
2017 Englannin lippu Mark Selby Walesin lippu Mark Williams 10–8

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE China Open
  2. The News Australia's Robertson wins snooker world championship, 4. toukokuuta 2010
  3. Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE Maximum Breaks
  4. World Snooker China Open | Event History
  5. Snooker DatabaseChina Open
  6. The Free Library Super Ding seals title