Chiasalvia
| Chiasalvia[1] | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
| Suku: | Salviat Salvia |
| Laji: | hispanica |
| Kaksiosainen nimi | |
Chiasalvia eli chia [tʃiːɑ][3] (Salvia hispanica) on salvioiden sukuun kuuluva siemenkasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Pohjois- ja Keski-Amerikassa.
Chia oli asteekkien kolmanneksi tärkein ravintokasvi maissin ja papujen jälkeen.[4]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chiasalvia kasvaa noin metrin korkuiseksi. Sen kukinnot ovat sinisiä, pystyasentoisia, tähkämäisiä.[5]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chiasalvia on kotoisin Meksikosta ja Keski-Amerikasta. Sitä viljellään nykyisin myyntiin näiden alueiden lisäksi myös Australiassa.[6] Aloittaakseen kukinnan alkuperäinen kasvi tarvitsee lyhyen päivän, mutta siementen kehittyminen vaatii pitkän kasvukauden. Chiasalviasta on jalostettu lajikkeita, jotka tuottavat siemeniä myös Yhdysvaltojen eteläosissa.[7]
Ravintokäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Chiansiemenet eivät maistu miltään. Ne nautitaan liotuksen jälkeen, jolloin ne ovat turvonneet limaisiksi. Liottaminen turvottaa siementä ympäröivän kalvon, josta muodostuu ruoansulatusta edistävää hyytelöä.
Chiansiemenet sisälävät paljon kuituja, rasvaa, proteiinia[8] ja antioksidantteja[9].
Terveysriskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liottamattomien chiansiementen turpoaminen saattaa aiheuttaa hengenvaarallisen suolitukoksen.
Chiansiemenet sisältävät suhteellisen paljon siittiöille, sikiöille ja keskushermostolle haitallista alumiinia[10][11], minkä vuoksi niitä ei suositella nautittavan yli 15 grammaa (yli 1,5 ruokalusikallista) päivässä[12][13]. Chiansiemenet sisältävät myös nikkeliä, jota kolmannes työikäisistä suomalaisista saa yli EFSA:n määrittämän siedettävän päiväsaannin enimmäisarvon[14].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Chiasalvia – Salvia hispanica Viitattu 7.1.2021.
- ↑ ITIS
- ↑ Kielitoimiston sanakirja
- ↑ Chia USDA. Viitattu 5.5.2016.
- ↑ How to Plant Salvia Hispanica SF Gate. Viitattu 5.5.2016.
- ↑ What is Chia? About Food. Arkistoitu 3.6.2016. Viitattu 5.5.2016.
- ↑ Cheryl Kaiser & Matt Ernst: Chia Univeristy of Kentucky. Arkistoitu 15.1.2017. Viitattu 5.5.2016.
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 3.11.2023.
- ↑ Currier, Jessica: The Real Scoop on Chia Seeds nutrition. 2012. American Society for Nutrition. Viitattu 5.5.2016.
- ↑ Usein kysyttyä öljykasvien siemenistä. https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikealan-yhteiset-vaatimukset/valvonta/tutkimukset-ja-projektit/vierasaineisiin-liittyvia-hankkeita/oljysiementen-kartoitus--ja-valvontahanke/usein-kysyttya-oljykasvien-siemenista/
- ↑ EFSA Advises on the Safety of Aluminium in Food European Food Safety Authority. 15.7.2008. Viitattu 20.3.2020. (englanniksi)
- ↑ ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISEEN KÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ YLEISIÄ OHJEITA Ruokavirasto. Päivitetty tammikuussa 2019. Sivu 10. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/turvallisen-kayton-ohjeet/ruokavirasto_turvallisenkaytonohjeet.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Menu chiansiemen 800g www.kespro.com. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Riskinarviointi suomalaisten aikuisten altistumisesta elintarvikkeiden ja talousveden raskasmetalleille sekä alumiinille. Ruokaviraston tutkimuksia 2020. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/riskiraportit/ruokaviraston_tutkimuksia_1_2020_finaali.pdf
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- United States Department of Agriculture (USDA): Salvia hispanica (englanniksi)
- Salvia hispanica PFAF (englanniksi)