Chūhei Nanbu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Chuhei Nanbu
Chuhei Nanbu
Maa: Japani
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Los Angeles 1932 kolmiloikka
Pronssia Pronssia Los Angeles 1932 pituus

Chūhei Nanbu (jap. 南部忠平, 27. toukokuuta 1904 Sapporo – 23. heinäkuuta 1997 Osaka) oli japanilainen yleisurheilija ja olympiavoittaja. Hän on ainoa urheilija, jolla on samanaikaisesti ollut hallussaan sekä pituushypyn että kolmiloikan maailmanennätykset.

Amsterdamin kesäolympialaisissa vuonna 1928 Nanbu oli neljäs kolmiloikassa (maanmies Mikio Oda otti kultaa) ja yhdeksäs pituushypyssä[1] sekä osallistui Japanin joukkueessa 4 x 100 metrin viestiin.

27. lokakuuta 1931 Tokiossa Nanbu hyppäsi pituutta 798 senttiä ja paransi entistä ennätystä viidellä sentillä. Tämä pysyi maailmanennätyksenä aina Jesse Owensin vuonna 1935 hyppäämään legendaariseen 813 senttiä kantaneeseen hyppyyn asti.[2] Japanin-ennätyksenä tulos säilyi 39 vuoden ajan.[3]

Vuoden 1932 olympialaisissa Nanbu oli suosikki molemmissa pituussuuntaisissa hypyissä. Pituushypyssä kipeä selkä vaivasi Nanbua ja hän jäi pronssille[3]. Kaksi päivää myöhemmin kolmiloikassa Nanbu kuitenkin otti kultaa ja teki uuden maailmanennätyksen 15,72 m[3]. Näin ollen hänellä oli samanaikaisesti sekä pituushypyn että kolmiloikan ennätykset[3]. Kolmiloikan ennätyksen rikkoi Jack Metcalfe vuonna 1935[4].

Urheilu-uransa jälkeen Chūhei Nanbu oli urheilutoimittajana Mainichi shinbun -lehdessä. Hän toimi myös Japanin yleisurheiluliiton päävalmentajana ja Japanin joukkueen johtajana vuoden 1964 Tokion olympialaisissa.

Nanbu kuoli 93-vuotiaana keuhkokuumeeseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 210, 659. 2. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.
  2. Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 210, 692. 2. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.
  3. a b c d Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 210. 2. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.
  4. Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 693. 2. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]