Carl Froch
| Carl Froch | |
|---|---|
 Carl Froch vuonna 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Carl Martin Froch |
| Syntynyt | 2. heinäkuuta 1977 Nottingham |
| Kansalaisuus | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Nyrkkeilijä | |
| Lempinimi | The Cobra |
| Pituus | 185 cm |
| Paino | 76 kg |
| Painoluokka | ylempi keskisarja |
| Kätisyys | oikeakätinen |
| Ammattilaistilastot | |
| Ottelut | 35 |
| Voitot | 33 |
| – tyrmäysvoitot | 24 |
| Tappiot | 2 |
| Ratkaisemattomat | 0 |
| Aiheesta muualla | |
| www.cobraboxing.com:80 | |
Carl Froch (s. 2. heinäkuuta 1977 Nottingham) on englantilainen ammattilaisnyrkkeilijä. Hän on entinen kaksinkertainen WBC:n, IBF:n ja WBA:n ylemmän keskisarjan maailmanmestari.
Amatööriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Froch aloitti nyrkkeilyssä kilpailemisen 11-vuotiaana. Amatöörinä hän saavutti 88 voittoa ja kärsi kahdeksan tappiota. Vuonna 2001 hän saavutti pronssimitalin Belfastin MM-kisoissa keskisarjassa. Englannin amatöörimestaruuden hän voitti keskisarjassa vuosina 1999 ja 2001.[1]
Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Froch ryhtyi ammattilaiseksi vuonna 2002. Hänen managerinaan toimii Mick Hennessy ja valmentajana Robert McCracken. Ensimmäisessä ammattilaisottelussaan maaliskuussa 2002 hän voitti Michael Pinnockin neljännen erän teknisellä tyrmäyksellä. Ammattilaisuransa alkuaikoina Froch otteli ahkerasti ja voitti suurimman osan vastustajistaan ennen täyttä aikaa.
28. marraskuuta 2003, uransa yhdeksännessä ammattilaisottelussa, Froch kohtasi Alan Pagen Englannin ylemmän keskisarjan mestaruusottelussa ja vei voiton nimiinsä teknisellä tyrmäyksellä seitsemännessä erässä. Maaliskuussa 2004 hän voitti pisteillä Charles Adamun Brittiläisen kansainyhteisön mestaruusottelussa. Kansainyhteisön mestaruutta Froch puolusti Mark Woolnoughtia, Damon Hagueta, Matthew Barneyta, Ruben Groenewaldia, Dale Westermania, Brian Mageeta, Tony Dodsonia ja viimeiseksi marraskuussa 2007 Robin Reidiä vastaan. Toukokuussa 2008 hän voitti aiemmin tappiottoman puolalaisen Albert Rybackin neljännen erän teknisellä tyrmäyksellä.
Joulukuussa 2008 Froch otteli kanadalaista Jean Pascalia vastaan avoimena olleesta WBC-ammattilaisliiton ylemmän keskisarjan maailmanmestaruudesta. Ottelu kesti täydet 12 erää ja Froch julistettiin lopulta voittajaksi kaikin tuomariäänin.
Seuraavan vuoden huhtikuussa Froch puolusti mestaruuttaan entistä keskisarjan kiistatonta maailmanmestaria Jermain Tayloria vastaan. Ottelun kolmannessa erässä, ensimmäistä kertaa urallaan amatööriajat mukaan luettuna, Froch joutui luvunlaskuun, ja oli ottelussa tuomarien pistekorteissa tappioasemassa, kunnes viimeisessä erässä löi Taylorin keskeytyskuntoon.[2]
Myöhemmin samana vuonna Froch otettiin mukaan kuuden huippunyrkkeilijän Super Six -turnaukseen. Ensimmäisessä Super Six -ottelussaan lokakuussa Froch kohtasi tappiottoman Andre Dirrellin. Ottelussa oli panoksena myös Frochin WBC-mestaruusvyö. Tasainen ottelu kesti täydet 12 erää ja Froch julistettiin lopulta voittajaksi hajaäänituomiolla: kahden tuomarin korteissa pisteet olivat Frochin hyväksi 115–112, kun yksi tuomari oli saanut Dirrelin voittajaksi pistein 113–114.[3]
Seuraavaksi Froch otteli Super Six -turnauksessa tanskalaista Mikkel Kessleriä vastaan. Tanskassa käyty ottelu kesti täydet 12 erää ja lopulta Kessler julistettiin voittajaksi kaikin tuomariäänin. Ammattilaisuransa ensimmäisen tappion myötä Froch menetti Kesslerille myös WBC-liiton maailmanmestaruutensa. Froch kuitenkin vammautti Kesslerin toista silmää, jonka vuoksi tanskalainen joutui vetäytymään turnauksesta ja WBC:n mestaruus vapautui.
27. marraskuuta 2010 Froch kohtasi saksalaisen Arthur Abrahamin Helsingissä. Ottelun panoksena oli WBC:n mestaruus. Froch voitti ylivoimaisesti jokaisen erän ja hänet kruunattiin maailmanmestariksi. Turnauksen semifinaaleissa Froch puolusti mestaruuttaan 41-vuotiasta entistä mestaria, Glen Johnsonia vastaan. Froch kukisti Johnsonin pisteillä.
17. joulukuuta 2011 Froch kohtasi Andre Wardin Super Six -turnauksen finaaleissa. Ward kukisti Frochin yksimielisellä pistetuomiolla voittaen WBC:n ja WBA:n mestaruudet.
26. toukokuuta 2012 Frochin ura oli vaakalaudalla. Hän kohtasi 30–0-tilastoisen Lucian Buten. Bute oli puolustava IBF:n maailmanmestari. Ottelu käytiin Frochin kotikaupungissa, Nottinghamissa. Froch yllätti maailman dominoivalla voittamattoman mestarin keskeytyskuntoon 5. erässä. Froch nousi kolminkertaiseksi maailmanmestariksi. Vyötään Froch puolusti amerikkalaista Yusaf Mackia vastaan. Froch tyrmäsi Mackin kolmannessa erässä.
25. toukokuuta 2013 Froch sai mahdollisuuden kostaa ensimmäisen tappionsa, kun hän kohtasi Mikkel Kesslerin uusinta-ottelussa Lontoossa. Kessler oli hallitseva WBA:n maailmanmestari. Kuten ensimmäinen kohtaaminen, oli toinenkin ottelu täyttä sotaa. Tällä kertaa Froch oli parempi ja yhdisti mestaruudet nousten IBF:n ja WBA:n mestariksi.
23. marraskuuta 2013 Froch puolusti vöitään voittamatonta maanmiestään, George Grovesia vastaan. Groves pudotti Frochin kanveesille avauserässä. Frochin onnistui tasoittamaan tilannetta, mutta haastaja oli niskan päällä, kunnes Froch satutti tätä 9. erässä. Grovesin otettua vastaan lyhyen iskusarjan tuomari keskeytti ottelun Frochin hyväksi. Keskeytystä pidettiin hätiköitynä ja uusintaottelu pantiin alulle. Toinen kohtaaminen oli myös todella tasainen, kunnes Froch pamautti vastustajaltaan tajun kankaalle 8. erässä.
Vuoden 2015 aikana Froch ei ole otellut kertaakaan loukkaantumisten takia. Hän on myös vapauttanut hallitsemansa mestaruusvyöt. Froch on myös osoittanut kiinnostusta kohdata keskisarjan WBA:n, IBO:n ja WBC:n maailmanmestari Gennady Golovkin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ammattilaisottelutilastot Boxrec-tietokannassa (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Interview: Carl Froch (Arkistoitu – Internet Archive) East Side Boxing.
- ↑ Froch stuns Taylor with late show BBC Sport, 26.4.2009.
- ↑ Carl Froch holds off Andre Dirrell in WBC super-middleweight title defence The Guardian, 18.10.2009.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
