Cambrain taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Cambrain taistelu
Osa ensimmäistä maailmansotaa
Cambrain taistelun kartta
Cambrain taistelun kartta
Päivämäärä:

20. 11.–3.12.1917

Paikka:

Cambrai, Ranska

Lopputulos:
Osapuolet

Britannia

Saksa

Komentajat

Julian Byng

Georg von der Marwitz

Vahvuudet

8 divisioonaa
476 panssarivaunua

20 divisioonaa

Tappiot

45 000

50 000

Ensimmäisen maailmansodan länsirintama
Saksan hyökkäys 1914 (Liege - 1. Marne) - Ympärysvaltojen vastahyökkäys (1. Aisne) - Kilpajuoksu Atlantille (Picardy - Artois - Flanders - 1.Arras - La Bassée - 1. Ypres) - Asemasota (2. Ypres - 1. Champagne - Somme - Verdun - 2. Arras - 3. Ypres) - Nivelle (2. Aisne) - Kaiserschlacht (Michael - Georgette - Blücher-Yorck) - Satapäiväinen offensiivi (Amiens - Arrasin kolmas - Meusen-Argon)

Cambrain taistelu käytiin ensimmäisen maailmansodan länsirintamalla marraskuussa 1917. Taistelussa ympärysvallat käyttivät ensimmäisen kerran onnistuneesti panssarivaunuja. Saksalaiset tekivät vastahyökkäyksellä tyhjiksi Cambrain taistelun menestyksen.

Lokakuussa 1918 samalla alueella käytiin toinenkin panssaritaistelu.[1]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittien vuoden 1917 hyökkäys Ypresissä päättyi epäonnistumiseen. Brittien ylipäällikkö Douglas Haig halusi kuitenkin tehdä vielä syksyllä onnistuneen hyökkäyksen. Hän valitsi hyökkäyspaikaksi hiljaisen rintaman osan Cambrain lähellä, jossa hän havaitsi saksalaisten puolustuksen heikoksi. Haig kokosi hyökkäystä varten salassa jalkaväkeä, tykistöä ja panssarivaunuja. Onnistunutta hyökkäystä tukevia reservejä ei kuitenkaan ollut saatavilla Ypresissä kärsittyjen tappioiden ja Italian katastrofaalisen Caporetton taistelun vuoksi. Koska reservejä ei koottu, saksalaiset eivät havainneet joukkojen keskitystä Cambraissa ja britit säilyttivät yllätyshyökkäyksen edun. Toisaalta britit eivät voineet hyödyntää täysimittaisesti onnistunutta hyökkäystä reservien puuttuessa.

Panssarivaunuja käytettiin Cambrai taistelussa ensi kertaa runsain mitoin. Aikaisemmin hiljainen rintaman osa sopi panssareille, koska siellä ei ollut niiden liikkumista rajoittavia räjähdyskuoppia. Näin vaunuilla oli ensimmäisen kerran mahdollista onnistua taistelussa. Britit etsivät saksalaisten tykistön asemat etukäteen äänitiedustelulla ja tuhosivat tykit omalla tykistöllään hyökkäyksen alkaessa. Tykistö oli kehittänyt ampumamenetelmiään: aikaisemman osumaseurannan sijaan käytettiin karttapistetähtäystä. Tämän vuoksi hyökkäystä edeltäviä laajoja ennakkoammuntoja ei tarvittu. Yllätys säilyi, koska tykistö alkoi ampua vasta kun jalkaväki ja panssarit lähtivät hyökkäämään.

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cambrain taistelussa yhdistyivät yllätyshyökkäys, 400 panssarivaunua sopivassa maastossa ja tykistön uudet ampumamenetelmät. Tämän vuoksi brittien hyökkäys oli onnistunut ja suhteellisen pienillä tappioilla saavutettiin hyvä alkumenestys. Hyökkäyksen alun jälkeen saksalaiset keskittivät alueelle reservejä ja pysäyttivät hyökkäyksen. Saksalaiset aloittivat vastahyökkäyksen brittien pitkäksi venähtänyttä rintamaa vastaan. Hyökkäyksessään saksalaiset käyttivät uutta tehokasta pienten iskuryhmien taktiikkaa. Kymmenen päivää hyökkäyksen alkamisen jälkeen saksalaiset olivat työntäneet britit takaisin lähtöasetelmiin. Cambrain taistelu oli pettymys briteille.

Cambrai 1919


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Robin Prior & Trevor Wilson: The First World War, s. 161-162. Cassell & Co, 2001. ISBN 030435984X.
  • Sota. sodan historia muinaisesta Egyptistä Irakiin. Readme.fi, 2010. ISBN 978-952-220-245-1.
  • Peter McCarthy & Mike Syron: Panzerkrieg. Lontoo: Robinson, 2002. ISBN 1-84119-800-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. McCarthy&Syron s.241

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cambrain taistelu.