Bäveån
| Bäveån | |
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Länsi-Götanmaa |
| Maakunnat | Bohuslän |
| Kunnat | Uddevalla |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Bäveånin vesistö |
| Pinta-ala | 300,6 km² [1] |
| Järvisyys | 6 % [2] |
| Pääuoman pituus | 44 km [1] |
| Pääuoman osuudet | Bäveån ←Risån ←Sågån ←(järviketju) |
| Yhtyy | Risån |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Mållsjön, Uddevalla [3] |
| Laskupaikka | Uddevalla, Uddevallan kunta |
| Esteet | kolme voimalaitosta |
| Taajamat | Uddevalla, Lane-Ryr, Lane |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 112 m |
| Laskukorkeus | 0 m |
| Korkeusero | 112 m |
| Pituus | 22 km |
| Kaltevuus | 5,09 m/km |
| Keskiylivirtaama | 30,1 m³/s (MHQ) [4] |
| Keskivirtaama | 4,7 m³/s (MQ) [4] |
| Keskialivirtaama | 0,5 m³/s (MNQ) [4] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Bäveån on Ruotsissa Länsi-Götanmaan läänissä Uddevallassa virtaava 22 kilometriä pitkä joki, jonka alajuoksusta 13 kilometriä kuuluu Bäveånin vesistössä sen 44 kilometriä pitkään pääuomaan. Joki laskee Pohjanmeren Skagerrakiin Uddevallan keskustassa.[1][2][5][6]
Joen kulku ja pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bäveån on poikkeuksellinen joki siinä mielessä, että sillä on Bäveån vesistössään kaksi roolia. Yläjuoksullaan se on 9 kilometriä vesistönsä pääuoman sivujokena. Kun se yhtyy Risånin kanssa, joka on sitä suurempi joki, muodostuu niistä alajuoksulla entistä leveämpi joki, jota historiallisista syistä kutsutaan kuitenkin Bävåniksi. Tämä osuus on 13 kilometriä pitkä. Tässä artikkelissa esitellään joki kummassakin roolissaan, mutta kuitenkin erottaen ne toisistaan.[1][6]
Yläjuoksulla Risånin sivujoki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bäveån alkaa Mållsjönistä, jonka vedenpinta on 112 metriä mpy. Yläjuoksulla on vielä valuma-alueen pääuomaa, johon sisältyvät järvet Tvitjuvan ja Stora Hallesvattnet. Järveen laskee joitakin metsäojia, mutta niistä pisin on vain 2,5 kilometriä pitkä. Järvi sijaitsee vain kuusi kilometriä Uddevallasta pohjoiseen ja joki kiertää kauempana pohjoisessa ennen kääntymistään Uddevallan keskustaan. Ensin se virtaa kolme kilometriä koilliseen ja käy siellä Östra Krokevattnetissa. Sitten se jatkaa mutkan kautta edelleen koilliseen päin ja ylittää siellä armeijan ampuma-alueen. Sitten joki käännähtää kulkien kohti kaakkoa seitsemän kilometriä ohittaen Lanen ja Lane-Ryrin kylät. Täällä se virtaa savisten peltomaiden keskellä ja yhtyy lopuksi Risånin kanssa Hoganeen kulmakunnalla. Bäveånin valuma-alueen pinta-ala on täällä 55 neliökilometriä (km³) ja joen keskivirtaama on 0,93 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Risånin vastaavat arvot ovat 172 km³ ja 2,57 m³/s.[1][6]
Alajuoksulla pääuoman osana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtymisen jälkeen on tässä johtaa joen valuma-alueen pinta-ala 227 km³ ja se kasvaa joensuuhun mennessä 301 km³ suuruiseksi. Myös virtaamat kasvavat, sillä yhtymiskohdassa on keskivirtaama 3,50 m³/s ja joensuussa 4,7 m³/s. Yhtymiskohdan jälkeen jatkaa joki virtaamistaan kapeassa jokilaaksossa peltojen keskellä, mutta kolmen kilometrin päässä pellot loppuvat. Joki saapuu alavalle seudulle, jossa joen kummallakin puolelta yhtyy siihen kaksi pientä lampea. Niiden rannat ja lampia reunustavat peltoja ovat osan vuodesta kosteikkona ja niistä on siksi muodostettu luonnonsuojelualue. Kaakkoispuolen lampeen laskee Snigelrödbäcken ja luoteispuolen lampeen Stora Köperödsjönin laskuoja. Pian suojelualueen jälkeen on joen uomaan rakennettu Grorödin voimalan pato. Voimalan alapuolella putoaa joki raviinilaaksoon, joka on liitetty edellä mainittuun suojelualueeseen. Suojelualue päättyy koskeen ja joki saapuu sen jälkeen Uddevallan teollisuusalueelle. Joki seuraa sitä uomassaan, jonne on vesi tulvinut seuraavan Fossumin voimalan padon vuoksi. Jokeen syntyy täällä noin 10 metrin pudotus ja sen jälkeen joki virtaa asutusalueen läpi. Loppu-uomasta alle kilometri sijaitsee kaupungin alueella ja muutama sataa metriä ruutukaava-alueella. Viimeinen 1,3 kilometriä on teollisuusaluetta ja vierassatamaa. Joen ylittää viimeisellä kolmen kilometrin matkalla 10 siltaa.[1][6][7]
-
Vanha rautasilta Uddevallan keskustassa. -
Näkymä Uddevallan keskustassa. -
Pienevenelaiturit joensuussa.
Valuma-alueen sivu-uomia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Joen osuudet ja kohteet sekä valuma-alueen pääuoman osuudet | |
|---|---|
| nimi | pituus (km) |
| Bäveån | 2 |
| Strömbergetin vesivoimalaitos | |
| Bäveån | 2 |
| Fossumsbergin vesivoimalaitos | |
| Bäveån | 4 |
| Grorödin vesivoimalaitos | |
| Bäveån | 5 |
| Risånin yhtymäkohta | |
| Bäveån | 13 |
| Östra Krokevattnet | |
| Bäveån | 3 |
| Mållsjön | |
| oja | 1,5 |
| Stora Hallesvattnet | |
| oja | 0,5 |
| Tvitjuvan | |
| Lähteet: 1 = [1][6] | |
Uddevallan itäpuolella jokeen yhtyy pohjoisesta tuleva Bjöbäcken, jonka valuma-alueelle ei ole suuria järviä. Tätä suurempi sivu-uoma on Ängebackenilla jokeen yhtyvä Snigelsrödbäcken, joka virtaa alajuoksullaan Kodesjön lammen kautta. Sillä on kaksi huomattavaa sivu-uomaa: Byrströmmen ja Grindin laskuoja. Lähellä Hoganea jokeen yhtyy pohjoisesta tuleva Bubäcken. Nousemalla Risånin yhtymäkohdasta yläjuoksulle päin ja ohitetaan Lane-Ryrin kirkonkylän, kohdataan koillisesta jokeen yhtyvän Lannerödsbäcken. Puron varressa kasvatetaan kaloja kala-altaissa. Lanen taajamassa yhtyy lounaasta tuleva Kopperödsån, jonka lähdejärvenä on Hogsjön. Östra Krokevattnet on osa Bäveånin uomaa. Järvi on kaksi kilometriä pitkä ja siihen laskee lyhyitä metsäojia. Lähdejärvi Mållsjönin lounaispäähän laskee vain kaksi metsäpuroa. Toisen valuma-alueella sijaitsee Mjövattnet ja pienet lammet Björkevattnet, Torbjörn, Skräppen, Klaren, Mörken ja Limsjön. Toinen puro luetaan valuma-alueen pääuomaksi, joka tuo pienten metsäjärvien vesiä. Niitä ovat Stora Hällesvattnet, Snarvattnet, Liaresjön, Oxögat, Ormevattnet, Stora Stussvattnet, Lilla Stussvattnet, Furuvattnet, Lilla Hällesvattnet, Tvitjuvan, Ålevattnet ja Leijern. Järvialue jatkuu länteen päin, mutta se kuuluu siellä muille valuma-alueille.[1][6]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bäveån nedren kaksiosainen luonnonsuojelualue (70 hehtaaria, perustettu 1987) on suojeltu sekä jokilaaksonsa luonnon että sen kosteikkojensa lintumaailman säilyttämiseksi. Kosteikolla vierailee runsaasti syys- ja kevätmuutossa lepäileviä lintuja. Siellä elää myös harvinainen taarna. Joen äyräät ovat kuluttaneet maaperää auki muodostaen raviinin ja siellä on kasvillisuuden käytettävissä erityisiä simpukankuoria sisältäviä maakerroksia, joiden kalkkipitoisuus on korkea. Jo itse kanjoni on nähtävyys, mutta sen kasvillisuus kiinnostaa monia kävijöitä.[8]
Ramserödin luonnonsuojelualue (35 hehtaaria, perustettu 1990) sijaitsee edellisestä erillään, mutta se rajautuu jokilaakson etelärantaan. Pähkinäpensaslehdoissa kasvaa esimerkiksi mustakonnanmarjaa, suomukkaa, lehtopalsamia, sudenmarjaa, sinivuokkoa ja kevätlinnunsilmää. Jokilaakson suojassa rehottavat saniaiset tiheinä kasvustoina, joissa esiintyy myös kotkansiipeä. Alue on erityisesti keväisin ja alkukesällä kasviharrastajien suosiossa.[9]
Vesivoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bäveånin pääuomassa on neljä vesivoimalaitosta: Strömberget (K1), St. Anna (K2), Fossumsberg (K4) ja Groröd (K5). Voimaloiden yhteisteho on 2,0 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 5,3 gigawattituntia.[7]
Bäveånin vesistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Bäveånin vesistö
Bäveånin vesistön pääuoma ei ole nimestään huolimatta koko matkaltaan Bäveån, vaan sen on muodostettu vesistöviranomaisten toimesta hydrologisin perustein. Jokaisesta jokihaarasta otetaan pääuomaan se haara, jolla on suurin virtaama. Pääuoma onkin pitkä luettelo eri vesistöistä, jota ei esitetä tässä yhteydessä. Bäveån muodostaa siitä vain 13 viimeistä kilometriä ja se on itse asiassa pääuomansa sivujoki, jonka sivujoen osuus on 9 kilometriä.[5][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Bäveån (SE647589-127365) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 31.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 4938–4940, 31.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Bäveånin lähde Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 31.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Bäveånin vesistö (Excel-lomake nro 40634), Vattenwebb, SMHI, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 31.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Bäveånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 31.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b Kuhlins, Leif: Bäveån, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Bäveån nedre naturreservat, Länsstyrelsen (kartta), suojelualueiden hakupalvelu, viitattu 24.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Ramseröd naturreservat, Länsstyrelsen (kartta), suojelualueiden hakupalvelu, viitattu 24.1.2021 (ruotsiksi)