Bror Hellström
| Bror Hellström | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. marraskuuta 1914 Tukholma |
| Kuollut | 3. elokuuta 1992 (77 vuotta) Tukholma |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Uran tiedot | |
| Pituus | 173 cm |
| Laji | kestävyysjuoksu |
| Seura | IFK Österåker, SoIK Hellas, Brandkårens IK |
| Saavutukset | |
| Ennätykset |
1 500 m 3.51,0 (1941) 1 maili 4.09,6 (1941) 3 000 m 8.10,4 (1942) 5 000 m 14.15,8 (1941) 10 000 m 30.41,2 (1940) |
Bror Hellström (26. marraskuuta 1914 – 3. elokuuta 1992) oli ruotsalainen kestävyysjuoksija päämatkoinaan 5 000 ja 10 000 metriä.
Hellström nousi kansalliseen kärkeen 1930-luvun loppupuoliskolla. Hän sijoittui kolmanneksi Ruotsin vuoden 1936 mestaruuskisoissa 5 000 metrillä ja pääsi edustamaan Ruotsia Berliin olympiakisoihin. Hän pääsikin karsinnoista loppukilpailuun ja sijoittui 13:nneksi Suomen Gunnar Höckertin ja Lauri Lehtisen voittamassa kisassa.[1] Vuonna 1940 Hellströmistä tuli kaksoismestari eli hän voitti niin 5 000 kuin 10 000 metrin Ruotsin mestaruuden. Kovimpana kilpakumppanina Ruotsissa 1930-luvun lopulla Hellströmillä oli Henry Jonsson (myöh. Kälarne), joka voittikin useita 5 000 metrin Ruotsin mestaruuksia. Hellström oli kolme kertaa voittamassa 4 x 1500 metrin Ruotsin viestimestaruuden; ensin 1936 SoIK Hellasin, 1940 ja 1941 Brandkårens IK:n riveissä. Suomalaisille Hellström tuli tunnetuksi kesällä 1940 voittamalla ensin elokuun alussa kansainvälisen 5 000 metrin kilpailun Helsingin olympiastadionilla ja sen jälkeen syyskuun alussa Suomi-Ruotsi-Saksa -maaottelun 10 000 metrin loppukiritaistelussa Saksan Max Syringin. Hellströmin 10 000 metrin tuloksesta tulikin hänen ennätyksensä.[2]
Käynnistyneen maailmansodan aikaan Ruotsin kestävyysjuoksutaso oli ehdotonta maailman huippua. Nimet Henry Kälarne, Arne Andersson, Gunder Hägg olivat kärjessä, mutta Bror Hellström oli vahvasti heidän takanaan. Hellström uusi Ruotsin 5 000 metrin mestaruuden vielä kaksi kertaa eli vuosina 1941 ja 1942. Hän teki parhaan aikansa syyskuussa 1941 Tukholmassa ajan ollessa 14.15,8.[3] Vuoden 1942 jälkeen Hellströmin ura kääntyikin laskuun eikä hän enää saavuttanutkaan menestystä.
Hellström nimitettiin uransa jälkeen Ruotsin yleisurheilun Stora Grabbareihin numerolla 96.[4] Ammatiltaan hän oli palomies.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ sports-reference.com - Bror Hellström sports-reference.com. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 27.6.2019.
- ↑ Ruotsalaisjoukossa iloa eilen. Helsingin Sanomat, 9.9.1940, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.6.2019.
- ↑ brinkster.net - Bror Hellström brinkster.net. Viitattu 27.6.2019.
- ↑ Friidrottens Stora Grabbar & Tjejer brinkster.net. Arkistoitu 31.3.2016. Viitattu 27.6.2019.