Broken Flowers

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Broken Flowers
Ohjaaja Jim Jarmusch
Käsikirjoittaja Jim Jarmusch
Tuottaja Jim Jarmusch
Säveltäjä Mulatu Astatke
Kuvaaja Frederick Elmes
Leikkaaja Jay Rabinowitz
Pääosat Bill Murray
Jeffrey Wright
Sharon Stone
Julie Delpy
Alexis Dziena
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdysvallat
 Ranska
Tuotantoyhtiö Focus Features
Ensi-ilta 2005
Kesto 105 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 10 milj. dollaria
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Broken Flowers, myös Broken flowers – särkyneet kukat (epäv.[1]) (engl. Broken Flowers) on Jim Jarmuschin ohjaama, käsikirjoittama ja tuottama elokuva, joka sai ensi-iltansa elokuussa 2005.

Cannesin elokuvajuhlilla elokuva oli ehdolla Kultaisen palmun voittajaksi, ja voitti Grand Prix -palkinnon.

Broken Flowers on omistettu ranskalaiselle ohjaaja Jean Eustachelle. Elokuvan musiikin on säveltänyt etiopialainen Mulatu Astatke ja on tyyliltään ns. ethio-jazzia.

Elokuva edustaa Jarmuschin elokuvista eniten perinteistä tyyliä. Pääosaa "Don Johnstonia" esittävä näyttelijä Bill Murray on taustaltaan koomikko. Elokuvan hahmo on ikuinen poikamies, jonka nimi viittaa Miami Vicen tähteen Don Johnsoniin. "Johnston" saa nimettömän kirjeen, jossa kerrotaan hänellä olevan jo aikuisikään ehtinyt poika. "Johnston" lähtee etsimään entisiä naisystäviään löytääkseen pojan mahdollisen äidin.[2]

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Bill Murray  … Don Johnston  
 Jeffrey Wright  … Winston  
 Frances Conroy  … Dora  
 Sharon Stone  … Laura  
 Jessica Lange  … Carmen  
 Tilda Swinton  … Penny  
 Julie Delpy  … Sherry  
 Alexis Dziena  … Lolita  
 Chloë Sevigny  … Carmenin avustaja  
 Mark Webber  … The Kid  

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Sanomien Tapani Maskulan mukaan Broken Flowers on tragikomedia siitä, miten kauan sitten hyljättyä tai kadotettua rakkautta ei saa haikailemallakaan takaisin. Bill Murray on hänestä apaattisuudessaan sopiva hahmo Jarmuschin minimalistisen todellisuustajun tulkiksi. ”Broken Flowers ei pyri realistiseksi elokuvaksi, joten ei kannata ihmetellä millä keinoin hymytön, harmaantunut, äreä ja vähäpuheinen sohvaperuna on vietellyt viereensä lukemattoman määrän viehkeitä naikkosia.”[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Broken Flowers (2005) Elonet. Viitattu 20.6.2009.
  2. Arto Pajukallio, Ikääntynyt Don Juan kuulee olevansa isä. Helsingin Sanomat 18.7.2010, sivu C 15
  3. Maskula, Tapani: Hurmurin iltarusko Turun Sanomat. 7.10.2005. Viitattu 18.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]