Brasilianterrieri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Brasilianterrieri (Terrier Brasileiro)

Terrier brasileiro.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Brasilian lippu Brasilia[1]
Määrä Suomessa 1 732 koiraa[2]
Rodun syntyaika noin 1800-luku
Alkuperäinen käyttö metsästys (pienriista), vahti- ja seurakoira[1]
Nykyinen käyttö seura-, harrastus- ja vahtikoira (hälyttävä, ei pureva)
Elinikä 12–14 vuotta
Muita nimityksiä brassi
FCI-luokitus ryhmä 3 nro 341. Hyväksytty: FCI 20.1.1998, SKL-FKK 2.12.1998. CACIB-oikeudet 22.5.2007
Ulkonäkö
Paino max 10 kg
Säkäkorkeus urokset 35–40 cm, nartut 33–38 cm
Väritys aina kolmivärisiä (tricolour), pohjavärinä valkoinen ja tan mustin, sinisin, ruskein tai isabella laikuin

Brasilianterrieri (Terrier Brasileiro) kuuluu keskikokoisten terrierien ryhmään (FCI:n ryhmä 3). Rodun kotimaassa sitä kutsutaan yleensä nimellä Fox Paulistinha eli pieni saopaololainen (rodun alkuperäisestä kasvatusalueesta).

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskea tricolour.

1800-luvulla ja 1900-luvun alussa brasilialaisia nuoria opiskeli eurooppalaisissa yliopistoissa etenkin Englannissa ja Ranskassa ja toivat Brasiliaan palatessaan vaimojensa mukana pieniä terriertyyppisiä koiria. Koirat risteytyivät paikallisten koirien kanssa ja kehittyi uudenlainen rotu.[1]

Tärkein esi-isä on parsonrussellinterrieri, minkä voi huomata rotujen yhdennäköisyydestä. Brasiliassa tärkeimpiä henkilöitä rodun jalostuksessa ja hyväksyttämisessä FCI:hin ovat olleet Dona Marina Camargo de Oliveira (Kennel Marilu) ja Marina Vicari Lerario (Kennel Taboao).lähde?

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sininen tricolour tyypillisin puolipystyin, kärjistään taittunein korvin.

Rodun säkäkorkeus on uroksilla 35–40 cm ja naarailla 33–38 cm. Paino ei saa ylittää kymmentä kiloa.

Karva on lyhyttä, sileää ja ohutta, ei kuitenkaan pehmeää. Rodulta puuttuu pohjavilla, eli Suomen talvessa se ei pärjää ilman lisävaatetusta.

Väritys on kolmivärinen eli tricolour ja sen vallitseva pohjaväri on valkoinen. Turkissa on joko mustia, ruskeita tai sinisiä laikkuja eri muotoisina ja kokoisina. Lisäksi vähintään silmien yllä ja poskissa on tan-väriset merkit, joita voi esiintyä myös raajojen sisäsivuilla. Korvat ovat kolmionmuotoiset, teräväkärkiset ja asennoltaan puolipystyt, korvan kärki on taittunut kohti silmän ulkokulmaa. Korvia ei typistetä.

Häntä on matalalle kiinnittynyt. Useilla alueilla häntä typistetään toisen ja kolmannen nikaman välistä. Useimmissa Euroopan unionin jäsenmaissa typistys on eläinsuojelulakien nojalla kielletty, Suomessa vuodesta 1996. Voi syntyä myös luonnontöpöhäntäisenä.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotumääritelmän mukaan brasilianterrierin tulee olla väsymätön, tarkkaavainen, toimelias ja innokas sekä ystävällinen ja hyväntahtoinen tuttuja kohtaan.[1]

Luonteeltaan brasilianterrieri on tyypillinen terrieri eli energinen ja innokas. Tyypillistä on koiran kiintymys perheenjäseniin ja pidättyvyys vieraita kohtaan. Pidättyväisen luonteensa vuoksi etenkin pentuaikaan on hyvä kiinnittää huomiota ja sosiaalistaa koira hyvin, totuttaa se niin vieraisiin ihmisiin kuin koiriinkin. Vaikka brasilianterrieri onkin ulkonäöltään herttainen ja pieni, se vaatii silti jämäkän ja aktiivisen omistajan.

Rotu on alun perin toiminut seura-, metsästys-, vahti- ja paimenkoirana. Edelleenkin siltä löytyy valtavasti tarmoa toimia ihmisen kanssa monissa eri harrastuksissa ja se vaatiikin omistajan joka jaksaa riittävästi aktivoida sitä. Rotu on erittäin älykäs ja ilman mieluisaa tekemistä se todennäköisesti keksii sitä itsekin, mahdollisesti omistajan kannalta vähemmän mielyttävin seurauksin.

Suomessa brasilianterrieri toimii lähinnä seurakoirana, suurin harrastajamäärä löytyy varmasti näyttelyistä, mutta yhä enemmissä määrin agility- ja tokokentillä. Brasilianterrieri sopii kokonsa ja ketteryytensä puolesta moneen harrastukseen kuten mm. rally-tokoon, koiratanssiin ja flyballiin. Muutamia on myös käytetty verijäljelle, ja metsästykseen. Koiraa ei voi käyttää pelastuskoiratoimintaan koska rodulla ei ole PK-oikeuksia. Kotimaassaan se toimii edelleen vahtikoirana (haukkuva, ei pureva) sekä metsätyksessä ylösajavana pienriistalle (mm. marsujen, vyötiäisten ja viiriäisten).

Rodulla ei ole PK-oikeuksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Brasilianterrieri 3.9.2013. Suomen Kennelliitto. Viitattu 21.11.2016.
  2. KoiraNet Jalostustietojärjestelmä Suomen Kennelliitto ry. Viitattu 21.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]