Boris Gyllenbögel

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karl Volter Boris Gyllenbögel (30. maaliskuuta 1884 Kauhajoki22. kesäkuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen eversti, diplomaatti ja rehtori.

Gyllenbögelin vanhemmat olivat nimismies Karl Natanael Gyllenbögel (1859–1926) ja Alma Maria Rosenlund (1864–1941).[1]

Gyllenbögel kävi Haminan kadettikoulun sekä Pietarin tykistöopiston ja Pietarin sota-akatemian. Hän palveli Venäjällä muun muassa keisari Nikolai II:n esikuntaupseerina sekä sotilastehtävissä Latviassa ja Liettuassa. Everstiksi Venäjän armeijassa ylennyt Gyllenbögel oli 1917 lyhyen aikaa Uudenmaan läänin kuvernöörinä mutta hän erosi virasta heinäkuussa 1917 kieltäydyttyään hajottamasta eduskuntaa Venäjän väliaikaisen hallituksen määräyksestä. Suomen itsenäistymisen jälkeen Gyllenbögel nimitettiin Suomen asiainhoitajaksi Puolaan 1919 ja hän toimi sitten Suomen ensimmäisenä lähettiläänä Varsovassa 1920-1921. Tämän jälkeen Gyllenbögel oli Suomen asiainhoitajana Moskovassa mutta hän joutui palaamaan Suomeen 1922 neuvostohallituksen vaatimuksesta ja hänen tilalleen Moskovaan nimitettiin Antti Hackzell.[2][3][4]

Diplomaattiuransa jälkeen Gyllenbögel toimi sitten professori Yrjö Jahnssonin ja kouluneuvos Hilma Jahnssonin perustaman Helsingin suomalaisen yksityislyseon rehtorina 1924–1938 ja opetti koulussa kieliä. Koulu sai Gyllenbögelin mukaan kutsumanimen "Jylla" ja tämä lempinimi on säilynyt ja sen seuraajilla nykypäiviin saakka. Koulu toimii nykyisin Espoonlahden koulun ja Espoonlahden lukion nimillä.[5][6]

Gyllenbögelin nuorempi veli Evald Alfons Rafael Gyllenbögel (s. 1889) oli lähetystöneuvos joka toimi muun muassa Suomen edustajana Kansainliitossa ja vuodesta 1932 ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä.[7]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Piirteitä Puolan Vaasojen historiasta : esitelmä Helsingin Suomalais-puolalaisen yhdistyksen juhlassa Puolan itsenäisyyspäivänä 11.11.1935. Helsinki 1935
  • Sotilaana ja diplomaattina Itä-Euroopassa. Entisen Moskovan-lähettilään muistelmia. Tammi 1946 [8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]