Boije af Gennäs
| Boije af Gennäs | |
|---|---|
 Suvun vaakuna |
|
| Alkukoti | Pohja, Uusimaa |
| Perustaja | Anders Boije |
Boije af Gennäs [ˈbojːe av ˈjenneːs])[1] on suomalainen aatelissuku. Suku on kotoisin Pohjasta Uudeltamaalta ja tunnetaan 1400-luvun alusta.[2][3] Suvun vanhin tunnettu jäsen on Anders Boije (k. 1537), joka mainitaan vuonna 1503 maakuntakatselmusmiehenä (landssyneman). Hän avioitui Rötker Olofsson Dieknin tyttären Britan[4][5] kanssa ja peri apeltaan Gennäsin tilan Pohjassa sekä suvun vaakunan.[3][6] Ruotsin ritarihuonetta perustettaessa vuonna 1625 suomalainen Boijen suku sai nimen Boije af Gennäs ja järjestysnumeron 16.[7] Suomen Ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 Boije-suku introdusoitiin suomalaisena sukuna numerolla 1.[8] Suvun vapaaherrallinen haara on sammunut mieslinjalta vuonna 1930 ja kokonaan vuonna 1948.[9] Suku on hallinnut muun muassa Lahdentaan kartanoa Tyrvännössä vuosina 1696–1831[10] sekä Hakoisten kartanoa Janakkalassa vuosina 1812–1930 ja Ilolan kartanoa Porvoon maalaiskunnassa vuodesta 1850 lähtien.
Gennäsin kartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gennäsin kartano Degersjö-järven itärannalla siirtyi Fiskarsin ruukin omistukseen. Nykyinen puinen päärakennus on 1800-luvulta. Rakennuksessa on kuitenkin 1500-luvun alusta peräisin oleva kivinen holvikellari, jota inventoitiin Museoviraston johdolla 1980-luvulla.[11] Kartano on nykyään yksityisomistuksessa.
Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nils Boije (noin 1490–1568), Suomen käskynhaltija, Anders Boijen poika[12]
- Yrjö Boije (n. 1540–1617), valtaneuvos, laamanni, Nils Boijen poika[13]
- Göran Boije († 1660), Yrjö Boijen pojanpoika, introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1625 ensin aatelisena sukuna numero 77, korotettiin vuonna 1629 ritariluokkaan ja sai numeron 16.
- Krister Boije (af Gennäs) († 1679), vara-amiraali[14]
- Hugo Eberhardt Gustaf Boije (1709–1750), venäläinen kenraalimajuri, Göran Boijen pojanpoika, introdusoitiin Liivinmaan ritarihuoneeseen vuonna 1747 nimellä von Boye sukuna numero 59.[3]
- Otto Christer Boije af Gennäs (1745–1823), everstiluutnantti ja valtiopäivämies
- Adolf Vilhelm Boije af Gennäs (1801–1865), eversti ja valtiopäivämies, Otto Christer Boije af Gennäsin poika
- Axel Fredrik Boije af Gennäs (1805–1876), juristi, pankinjohtaja, virka-ja valtiopäivämies, Otto Christer Boije af Gennäsin poika
- Betty Boije (1822–1854), laulaja, Claës Otto Boijen tytär
- Karl Anders Herman Boije af Gennäs (1837–1905), maanviljelijä ja valtiopäivämies
- Constantin Boije af Gennäs (1854–1934), Suomen Pelastusarmeijan ensimmäinen johtaja,[15] Adolf Vilhem Boije af Gennäsin poika
- Knut Adolf Boije af Gennäs (1856–1918), sotilas- ja virka- ja valtiopäivämies, Adolf Vilhem Boije af Gennäsin poika
- Oskar Boije (1868–1941), lääkäri ja professori
- Maria Boije af Gennäs (1900–1983), suomalainen tekstiilitaiteilija
- Christer Boije af Gennäs (s. 1938), suomalainen kristillisdemokraattinen poliitikko, presidentin valitsijamies[16]
Vapaaherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaaherra Hans Henrik Boije (1716–1781), Hatanpään ja Tammerkosken kartanoiden omistaja, kohotettiin vapaaherraksi 1771[3][17]
- Otto Ernst Boije, Kuopion läänin ensimmäinen maaherra vuosina 1775–1781[18]
- Vapaaherra Otto Abraham Boije (1797–1865), Mikkelin läänin maaherra
- Vapaaherra Gustaf Reinhold Boije af Gennäs (1769–1836), Hallandin garnisonirykmentin päällikkö 1812–1815, Hakoisten kartanon omistaja[19]
- Vapaaherra Hans Gustaf Boije af Gennäs (1828–1903), Tammikuun valiokunnan jäsen, varamaamarsalkka, Hakoisten kartanon omistaja, Gustaf Reinhold Boijen poika[20]
- Vapaaherra Johan Fredrik Boije af Gennäs (1795–1856), Lepaan kartanon omistaja
- Vapaaherra Axel Fredrik Boije af Gennäs (1828–1903), kontra-amiraali, Johan Fredrik Boijen poika[21]
- Rolf Boije af Gennäs (1863–1930), kirjailija
- Anna Mathilda Boije af Gennäs († 1878), ministeri Otto Åkessonin äiti
Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Margaretha Boije af Gennäs (1913–2003), ruotsalainen näyttelijä
- Louise Boije af Gennäs (s. 1961), ruotsalainen kirjailija ja yksi Varustamo-sarjan käsikirjoittajista.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 24.6.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Boije (1400–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c d Nr: 16 Adliga ätten af Boije af Gennäs Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi)
- ↑ Jully Ramsay: ”Diekn, Rötker Olofssons släkt”, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, s. 87. Söderström, 1909–1916. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.6.2015).
- ↑ Brita Rötkersdotter Diekn Geni. Viitattu 3.6.2015.
- ↑ Jälkeläistaulut
- ↑ Boije af Gennäs
- ↑ Boije af Gennäs, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ Boije af Gennäs, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ Tyrvännön kartanoiden omistajia
- ↑ POHJA GENNÄS. Rakenteiden kartoitus kahdella alueella syksyllä 2004 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Boije, Nils (noin 1490–1568) – Kansallisbiografia
- ↑ Boije, Göran (1540–1617) – Kansallisbiografia
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Krister Boije. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Constantin Boije af Gennäs – Pelastusarmeija
- ↑ Valtiolliset vaalit 1978, sivu 83 Suomen virallinen tilasto. Viitattu 16.8.2019.
- ↑ Värikkäitä persoonia (Arkistoitu – Internet Archive) – Tampere-seura
- ↑ Boije, Otto Ernst (1719–1781) – Kansallisbiografia
- ↑ Tietoja värvätyistä rykmenteistä 1721–1809[vanhentunut linkki]
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Hans Gustaf Boije. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Boije af Gennäs, Axel Fredrik – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- runeberg.org: Svenska adelns ättar-taflor
- runeberg.org: Boije af Gennäs
- riksarkivet.se: Boije (af Gennäs), släkt
|
