Blasieholmen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Blasieholmenin rantaa, keskellä Grand Hôtel ja siihen liitetty Bolinderin talo, vasemmalla Fersenin palatsi, joka on nykyään osa Handelsbankenin pääkonttoria.

Blasieholmen on niemi Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa, Norrmalmin kaupunginosassa. Se sijaitsee itään Tukholman vanhastakaupungista. Blasieholmenilla sijaitsevat muun muassa Ruotsin kansallismuseo, Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia, Tukholman Grand Hôtel sekä Bååtin palatsi. Alueella on pieni Blasieholmstorg-aukio.

Blasieholmen tunnetaan varakkaiden asuttamista hienoista asuintaloista, ylellisistä hotelleista ja eräistä sen alueella toimivista instituutioista. Suurin osa alueen nykyisistä rakennuksista on 1800-luvun jälkipuoliskolta ja 1900-luvun alusta, mutta myös joitain 1600- ja 1700-lukujen yksityispalatseja on säilynyt. Rannassa on huvivenesatama.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blasieholmen on aikoinaan ollut nimensä mukaisesti saari. Vanhin tunnettu saaresta käytetty nimitys on Käpplingen. Saarella tapahtui vuonna 1389 tai 1392 Käpplingen murhana tunnettu kuuluisa tapaus, jossa huppuveljiksi (ruots. hättebröderna) kutsutut saksalaiset surmasivat suuren joukon tukholmalaisia sulkemalla heidät taloon, joka poltettiin. Tapahtuma liittyi Albrekt Mecklenburgilaisen ja Tanskan kuningatar Margareetan kamppailuun Ruotsin kruunusta, mihin oli sekaantunut myös saksalaisia.[2]

Nimi Blasieholmen on ollut käytössä 1500-luvulta alkaen. Nimen on väitetty tulleen Tukholmassa niihin aikoihin asuneesta skottilaissyntyisestä kauppiaasta Blasius Dundeijsta tai jopa pyhästä Blasiuksesta, mutta kummankaan tiedon puolesta ei ole todisteita. Blasieholmeniin siirrettiin vuonna 1611 Ruotsin laivaston laivatelakka, joka oli aiemmin toiminut Stadsholmenilla kuninkaanlinnan vieressä. Blasieholmenin telakalla rakennettiin myös kuuluisa Vasa-laiva. Telakka siirrettiin 1640 viereiselle Skeppsholmenille. Nykyisen kansallismuseon paikalla sijainneeseen erilliseen pienempään saareen rakennettiin 1630 kirkko, minkä myötä saari sai nimekseen Kyrkholmen. Kirkko paloi 1822.[2]

Tukholman kasvaessa monet mahtavat aatelissuvut rakennuttivat 1600-luvulla palatsinsa Blasieholmenille. 1800-luvulla olivat vuorossa rikkaat porvarit.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Blasieholmen.
  1. Fredric Bedoire: Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild, s. 84. Norstedts, Tukholma 2012.
  2. a b c Blasieholmen (ruotsiksi) Stockholms Sjögård. Viitattu 4.10.2014.