Blanka I (Navarra)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Blanka I
Kuningatar Blankaa esittävä veistos Santa Maria de Realin kirkossa Olitessa
Navarran kuningatar
Valtakausi 8. syyskuuta 1425 –
1. huhtikuuta 1441
Kruunajaiset 15. toukokuuta 1429 (Pamplona)
Edeltäjä Kaarle III Jalo
Seuraaja Kaarle IV (nimellisesti)
Syntynyt 27. marraskuuta 1380
Pamplona
Kuollut 2. huhtikuuta 1416 (35 vuotta)
Santa María la Real de Nieva
Hautapaikka Nuestra Señora de la Soterraña, Santa María la Real de Nieva
Puoliso
Lapset
Suku Évreux'n suku
Isä Kaarle III Jalo
Äiti Kastilian Eleonor
Uskonto roomalaiskatolisuus

Blanka I (Esp. Blanca I de Navarra; 6. heinäkuuta 13871. huhtikuuta 1441) oli Navarran kuningatar isänsä Kaarle III:n kuolemasta vuonna 1425 aina omaan kuolemaansa vuonna 1441 asti. Blanka oli ollut myös Sisilian Martin I:n puolisona Sisilian kuningatar vuosina 1402–1409. Hän oli Sisilian regentti 1404–1405 ja uudestaan 1408–1415.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blanka oli Navarran kuningas Kaarle III:n ja Kastilian Eleonorin toiseksi vanhin tytär.[1] Hänestä tuli Navarran kruununperillinen vanhemman sisarensa Johannan kuoltua vuonna 1413.

Sisilian kuningatar ja regentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blanka I Sisilian regenttinä

Blanka avioitui ensin Martin I:n, Sisilian kuninkaan ja Aragonian prinssin kanssa.[1] Heidät vihittiin edustajien välityksellä 21. toukokuuta 1402 Cataniassa, josta Blanka matkusti Martinin luokse ja heidät vihittiin 26. joulukuuta. Blanka oli silloin 15-vuotias ja Martin 28-vuotias.

Martin oli jäänyt leskeksi edellisestä puolisostaan, kuningatar Mariasta, ja heidän ainoa poikansa oli kuollut. Täten hän tarvitsi laillisen perillisen. Blanka toimi Sisilian sijaishallitsijana lokakuusta 1404 elokuuhun 1405, jolloin Martin oli Aragoniassa; ja toistamiseen elokuusta 1408 heinäkuuhun 1409 Martinin ollessa Sardiniassa.[2]

Martinin kuoltua 25. heinäkuuta 1409 tämän isä, Aragonian Martin I, peri kuninkuuden. Martin antoi Blankan toimia Sisilian regenttinä, ja hän jatkoi tehtävässä Martinin kuoltua 1410 ja Aragonian vallanperimyskiistojen ajan. Blanka oli suosittu sijaishallitsija, koska sisilialaiset pitivät häntä Sisilian itsenäisyyden symbolina. Hänet suunniteltiin naitettavaksi Sisilian kuningashuoneen sukulaiselle Nicolás Peraltalle, jotta he hallitsisivat kuninkaana ja kuningattarena.[2]

Vakiinnutettuaan asemansa Aragonian kuninkaana Ferdinand I syrjäytti Blankan 1415 ja sulautti Sisilian osaksi Aragoniaa. Blanka lähti saarelta ja matkusti Navarraan.

Navarran kuningatar[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Navarran kuninkaallinen vaakuna

Palattuaan Navarraan Blanka julistettiin kruununperilliseksi Olitessa 28. lokakuuta 1415, ja Navarran ylimykset vannoivat hänelle uskollisuutta. 6. marraskuuta 1419 Blanka vihittiin edustajien välityksellä toisen aviomiehensä Juhanan, Peñafielin herttuan kanssa.[1] Tämä oli Ferdinand I:n toinen poika. 10. heinäkuuta 1420 Blanka ja Juhana vihittiin lopullisesti Pamplonassa. He asuivat alkuun Peñafielissä, mutta Blankan isä Kaarle III kutsui heidät asumaan Navarraan 1422.

Kaarlen kuoltua 8. syyskuuta 1425, Blanka seurasi häntä valtaistuimelle Navarran kuningattarena.[1] Juhanasta tuli Navarran kuningas, ja heidät kruunattiin Pamplonassa 15. toukokuuta 1429.

Blankan kuoltua Santa María la Real de Nievassa 1441, Juhana piti Navarran kruunun itsellään eikä luovuttanut sitä pojalleen Kaarlelle, joka oli laillinen perillinen. Juhanasta tuli Aragonian ja Sisilian kuningas vuonna 1458 hänen vanhemman veljensä Alfonso V:n kuoltua.

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisestä avioliitostaan Sisilian Martin I:n kanssa Blankalla oli yksi poika:

  • Martin Aragonialainen (1404–1405)[3]

Toisesta avioliitostaan Juhana II:n kanssa Blankalla oli neljä lasta:

  • Kaarle IV (1421–1461), Vianan ruhtinas ja Navarran kruununtavoittelija
  • Infanta Johanna Navarralainen (1423 – 22. elokuuta 1425)[3]
  • Blanka II (1424–1464), Kastilian Henrik IV Kyvyttömän puoliso.[3] Kolmentoista vuoden jälkeen Henrik vaati avioliiton purkamista, ja se tapahtui 1453. Blanka palasi Navarraan, missä hän oli sukulaistensa vankina kuolemaansa asti.
  • Eleonoora Navarralainen (1425–1479), Navarran regentti 1455–1479 ja Navarran kuningatar 1479.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Fößel, Amalie: ”The Political Traditions of Female Rulership in Medieval Europe”, The Oxford Handbook of Women and Gender in Medieval Europe, s. 68-83. Oxford University Press, 2013. (englanniksi)
  2. a b Salvatore Fodale: Blanca de Navarra y el gobierno de Sicilia (PDF) dialnet.unirioja.es. 1999. Viitattu 6.3.2024. (espanjaksi)
  3. a b c d Woodacre, Ellen: ”Blanca I: The Peacemaker”, The Queens Regnant of Navarre, s. 77-107. Palgrave Macmillan, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.3.2024). (englanniksi)