Berndt Jonas Aminoff vanhempi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Berndt Jonas Aminoff (9. syyskuuta 1729 Iisalmi - 1. lokakuuta 1804 Nummenkylä) oli suomalainen kapteeni ja Valhalla-seuran varainhoitaja.[1][2]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aminoffin vanhemmat olivat kapteeni Gregori Aminoff (1696-1758) ja Schmiedefeltin aatelissuvun jäsen Beata Elisabet Schmiedefelt (1714-1793).[3][4]

Hän avioitui vuonna 1770 Armfeltin-sukuun kuuluvan vapaaherratar Lovisa Charlotta Armfeltin kanssa, joka oli majuri, vapaaherra Claes Armfeltin tytär.[1] Häät pidettiin Pernajan Sarvisalossa.[1] Pariskunta sai yhteensä seitsemän lasta.[5] Everstiluutnantti Berndt Jonas Aminoff oli Aminoffin poika.[5] Valtiopäivämies, eversti Berndt Adolf Carl Gregori Aminoff oli Aminoffin pojanpoika.[6]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aminoff liittyi vapaaehtoisena Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin palvelukseen. vuonna 1747.[1] Hänet ylennettiin kersantiksi Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentissä vuonna 1749, kirjuriksi vuonna 1750, vänrikiksi vuonna 1758, luutnantiksi vuonna 1768, majoitusmestariksi vuonna 1771 ja kapteeniksi vuonna 1777.[1] Aminoff erosi Ruotsin armeijan palveluksesta vuonna 1781.[1]

Hänet palkittiin Ruotsin kuninkaallisen Miekkaritarikunnan ritarin arvolla.[1]

Aminoff valittiin vuonna 1781 perustetun Valhalla-seuran jäseneksi ja hän toimi seuran kassaintendenttilaitoksen walfauderina.[2] Aminoff huolehti seuran taloudesta.[2] Seura toimi Helsingin Suomenlinnassa.[2]

Valhalla-seuran johtaja Johan Anders Jägerhorn otti vaikutteita eversti Georg Magnus Sprenghtportenilta itsenäisestä Suomesta.[7] Seura vaikutti Anjalan liiton syntyyn.[2] Anjalan liiton johtaja, majuri Karl Henrik Klick luovutti Aminoffille kokoelman Anjalan liiton papereita, jotka myytiin myöhemmin kreivi Jacob Gustaf de la Gardielle.[8] Kokoelma päätyi Lundin yliopiston arkistoihin.[8]

Aminoff kirjoitti helsinkiläisten elämäntyylistä Stockholmspostenissa vuonna 1790.[9] Hän kertoi, että Helsinkiin saapui komediantteja, tanssimestareita, kieltenopettajia, taiteilijoita, musikantteja ja monia muita.[9]

Ritarikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 13.12.2023.
  2. a b c d e Danielson-Kalmari, Johan Richard: Suomen valtio- ja yhteiskuntaelämää 18:nnella ja 19:nnellä vuosisadalla - Kustavilainen aika - toinen osa. WSOY, 1921.
  3. Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 13.12.2023.
  4. Schmiedefelt nr 751 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 13.12.2023.
  5. a b Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 13.12.2023.
  6. Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 13.12.2023.
  7. Seura: Suomesta tavoiteltiin tasavaltaa jo 1700-luvulla – Aatelinen upseeri Yrjö Sprengtporten oli asialla tukijoukkoineen Seura.fi. 6.12.2021. Viitattu 13.12.2023.
  8. a b Cederberg A.R.: Anjalan liiton historialliset lähteet. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1931.
  9. a b Anu Seppälä: Huvitusten Helsinki Helsingin Sanomat. 10.1.1999. Viitattu 4.2.2024.