Backhendl
Backhendl (Itävallan saksan murteella sanasta Backhänchen, ransk. poulet fritti à la viennoise) on 1700-luvulta lähtien ollut oleellinen osa wieniläistä keittiötä. Backhendelannos koostuu erikokoisista kananpaloista, joissa osassa on vielä luut sisällä ja jotka on maustettu, leivitetty ja kypsennetty uppopaistamalla.
Bakhendel valmistetaan nuoresta broilerista, joka jaetaan kahteen rintapalaan, kahteen koipi- ja kahteen siipipalaan, maustetaan suolalla, pippurilla tai kuminalla. Sen jälkeen palaset käännellään jauhossa, upotetaan nopeasti rikottuun kananmunaan ja lopuksi vielä käännellään korppujauhoissa ennen kuin ne paistetaan runsaassa voissa tai öljyssä paistinpannulla tai uppopaistimessa suljetun kannen alla. Perinteisesti annokseen on kuulunut myös leivitetty ja uppopaistettu maksa, sydän ja maha. Ravintoloissa on yleistä, että kanapalat on esikypsennetty ennen paneerausta ja uppopaistamista.
Backhendel tarjoillaan persiljan, sitruunapalan ja lehtisalaatin tai perunasalaatin kera, joskus myös keitettyjen perunoiden kera.
Biedermeier-aikaan backhendel oli hienon wieniläiskeittiön ruumiillistuma ja varattu vain aatelisille ja ylemmälle porvaristolle.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Joseph Wechsberg: Die Küche im Wiener Keiserreich.