Bacha bazi

Tanssiva poika esiintyy Samarkandissa. Kuva noin vuodelta 1910.

Bacha bāzī (pers. ‏بچه بازی‎) on Afganistanissa käytetty slangisana, jolla viitataan erinäisiin lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pederastian muotoihin. Termi pohjautuu persian kielen sanoihin bacha (lapsi) ja bazi (peli, leikki). Bacha bazin harjoittajaa kutsutaan nimellä bacha baz, joka tarkoittaa persian kielessä pedofiiliä. Toimintaan saattaa liittyä jossain määrin lapsiporno, seksiorjuus ja lapsiprostituutio, jossa esimurrosikäisiä ja teini-ikäisiä poikia myydään varakkaille tai korkeassa asemassa oleville miehille viihdyttäjiksi ja seksikumppaneiksi. Bacha bazi on vanha perinne, ja nykyään sitä esiintyy monilla seuduilla Afganistanissa. Pakottaminen on yleistä hyväksikäytön yhteydessä. Turvallisuusviranomaisten mukaan he eivät voi estää hyväksikäyttöä, koska sitä tekevät johtavissa asemissa olevat aseistetut sotapäälliköt, kuten esimerkiksi Pohjoisen liiton komentajat.

Talibanin vallan aikana (1994–2001) bacha bazi määriteltiin luonteeltaan homoseksuaaliseksi ja näin ollen kuolemalla rangaistavaksi rikokseksi. Bacha bazin vastustus oli kuitenkin yksi mullah Omarin motiiveista hänen perustaessaan Talibanin, ja hänen joukkonsa vapauttivat taistelujen edetessä tyttöjä ja poikia, joita oli hyväksikäytetty. Tämä lisäsi Talibanin kansansuosiota liikkeen alkuaikoina. ”Tanssivien poikien” käyttö on nykyään kielletty Afganistanin siviililainsäädännöllä sekä šaria-lailla, mutta lakia ei juuri sovelleta korkea-arvoisiin miehiin, ja poliisin on todettu itse toisinaan osallistuvan tämäntyyppisiin rikoksiin.

Afganistanissa olevia Yhdysvaltain joukkoja on syytetty välinpitämättömästä suhtautumisesta bacha baziin. Pentagon on kiistänyt tämän, mutta vedonnut siihen, että ongelma ei kuulu heille vaan Afganistanin paikallisille viranomaisille.

Vuonna 2013 Vice Media julkaisi dokumenttielokuvan This Is What Winning Looks Like. Se käsittelee Sanginin kaupungissa Helmandin maakunnassa tapahtuvia kidnappauksia, seksiorjuutta ja murhia, joiden uhreja ovat nuoret miehet ja pojat. Rikosten tekijät ovat paikallisia turvallisuusjoukkojen jäseniä. Dokumentissa yhdysvaltalainen sotilasneuvonantaja tivaa paikalliselta poliisipäälliköltä selvitystä, miksi poliisiasemalta pakoon yrittänyttä nuorta poikaa ammuttiin jalkaan, ja vaatii päästä tutkimaan poliisien parakit ja pidättämään kaikki pedofiliaa harjoittavat henkilöt. Poliisipäällikkö vastaa, että poikien ja turvallisuusjoukkojen väliset suhteet perustuvat vapaaehtoisuuteen (”The boys like being there and giving their asses at night,” suom. Pojat tykkäävät olla siellä ja antaa perseitään yöllä). Hänen mukaansa kyseessä on historiallinen ja tarpeellinen tapa (”If they don’t fuck the asses of those boys, what should they fuck? The pussies of their own grandmothers?,” suom. Jos he eivät pane noiden poikien perseitä, niin mitä heidän pitäisi panna? Omien isoäitiensä pilluja?).

Vuonna 2015 The New York Times uutisoi, että Yhdysvaltain joukkoja oli ohjeistettu olemaan puuttumatta lasten hyväksikäyttöön, paitsi siinä tapauksessa jos raiskauksia käytetään sodankäynnin välineenä. Vuonna 2011 kaksi Yhdysvaltain erikoisjoukkojen sotilasta pahoinpiteli afganistanilaisen poliisipäällikön, joka oli naureskellen tunnustanut raiskanneensa 12-vuotiaan pojan. Tapauksen seurauksena nimettiin kersantti Charles Martlandin mukaan lakialoite Martland Act, jonka tarkoitus on tehostaa Yhdysvaltain valmiutta torjua lasten hyväksikäyttöä kriisialueilla.