Seksiorjuus
Seksiorjuus tai pakkoprostituutio on henkilön alistamista pitkäksi ajaksi erilaisia keinoja hyödyntämällä ja käyttäen tätä seksuaalisesti hyväkseen. Seksiorjuuteen liittyy usein ihmiskauppa.[1]
Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön mukaan ”raiskaus, seksuaalinen orjuus, pakkoprostituutio, pakkoraskaus, pakkosterilisaatio tai muu yhtä törkeä seksuaalisen väkivallan muoto” on rikos ihmisyyttä vastaan silloin, kun se tehdään osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä ja hyökkäyksestä tietoisena.[2]
Poikkeusaikoina, kuten sodassa, valloitetun alueen miehittäjävalta saattaa seksiorjuuttaa paikallista väestöä. Japani perusti laajenemissotansa aikana eri puolille Aasiaa bordelleja, joissa harjoitettiin lohtunaisiksi kutsuttujen naisten pakkoprostituutiota.[3] Koreassa seksiorjuuteen pakotettuja naisia kutsutaan nimellä chongshindae,[4] muualla termillä jugunianfu.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kontula, Anna: Ihmiskauppatyötä tehdään länsimaisen keskiluokan ehdoilla Yhteiskuntablogiikka. 4.5.2009. THL. Arkistoitu 11.6.2009. Viitattu 7.9.2009.
- ↑ Rome Statute of the International Criminal Court (pdf) (art. 7) 1998. International Criminal Court. (englanniksi)
- ↑ Abe questions sex slave 'coercion' 2.3.2007. BBC News. Viitattu 15.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Kim, Yun-deok: Military Record of 'Comfort Woman' Unearthed Chosun Ilbo. Arkistoitu 17.10.2006. Viitattu 15.9.2025. (englanniksi)
- ↑ JUGUNIANFU INDONESIA 1998. The People's Korea. Arkistoitu 20.2.2002. Viitattu 15.9.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Washington Coalition for Comfort Women Issues (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)