Siirry sisältöön

Bảo Đại

Wikipediasta
Bảo Đại
Keisari Bảo Đại (保大帝)
Vietnamin keisari
Valtakausi 8. tammikuuta 192625. elokuuta 1945
Edeltäjä Khải Định
Seuraaja Bảo Long (maanpaossa)
Vietnamin valtionpäämies
Valtakausi 13. kesäkuuta 194930. huhtikuuta 1955
Edeltäjä Nguyễn Văn Xuân
Seuraaja Ngô Đình Diệm
Syntynyt Nguyễn Phước Vĩnh Thụy
22. lokakuuta 1913
Huế, Ranskan Indokiina
Kuollut 30. heinäkuuta 1997 (83 vuotta)
Pariisi, Ranska
Hautapaikka Passyn hautausmaa
Puoliso
Lapset
  • Kruununprinssi Bảo Long (s.1936 - m.2007)
  • Nguyễn Phúc Phương Mai (s.1937 - m.2021)
  • Nguyễn Phúc Phương Liên (s.1938)
  • Nguyễn Phúc Phương Dung (s.1942)
  • Nguyễn Phúc Bảo Thắng (s.1943 - m.2017)
  • Nguyễn Phúc Phương Thảo (s.1946)
  • Nguyễn Phúc Phương Minh (s.1949 - m.2012)
  • Nguyễn Phúc Bảo Ân (s.1951)
  • Nguyễn Phúc Bảo Hoàng (s.1954 - m.1955)
  • Nguyễn Phúc Bảo Sơn (s.1957 - m.1987)
  • Nguyễn Phúc Phương Từ
  • Patrick-Edward Bloch
  • Koko nimi Nguyễn Phúc Vĩnh Thụy (阮福永瑞)
    Suku Nguyễn
    Isä Keisari Khải Định
    Äiti Kuningatar Hoàng Thị Cúc
    Uskonto roomalaiskatolilainen
    buddhalaisuus
    Nimikirjoitus

    Bảo Đại (synt. Vĩnh Thụy, 22. lokakuuta 191330. heinäkuuta 1997 Pariisi[1][2]) oli Vietnamin viimeinen keisari ja Vietnamin valtionpäämies.

    Prinssi Nguyễn Vĩnh Thụyn isä oli keisari Khải Định ja äitinsä alasäätyinen jalkavaimo. Hän opiskeli Ranskassa ja vietti nuoruudessaan vain vähän aikaa Vietnamissa.[2]

    Vĩnh Thụy nousi keisariksi vuonna 1925 isänsä kuoltua ja otti hallitsijanimen Bảo Đại (suom. suuruuden säilytys). Hänen kruunajaisensa pidettiin 6. tammikuuta 1926. Siirtomaaisäntä Ranska oli kuitenkin vienyt hallitsijasuvun viimeisetkin vallan rippeet hänen isänsä kuollessa, ja hänellä oli vain nimellistä valtaa keisarina. Hänen Ranskan-opintojensa aikana tätä nimellistä valtaa käytti valtionhoitajien komissio.[1][2]

    Vuonna 1932 Bảo Đại palasi Huếen ja yritti parhaansa mukaan uudistaa keisarillista hallintoa. Todettuaan ettei voinut tehdä asioille käytännössä mitään ranskalaisten vastustuksen vuoksi hän tyytyi asemansa nimelliseen luonteeseen.[1]

    9. maaliskuuta 1945 Japani syrjäytti Ranskan siirtomaahallinnon. Bảo Đại julisti vuonna 1884 allekirjoitetun protektoraattisopimuksen purkautuneeksi ja Vietnamin itsenäiseksi Japanin suojeluksessa. Hänen asemansa nimellisyyden vuoksi hänen ei kuitenkaan ollut mahdollista kerätä kansan kannatusta.[1] Japanilaiset harkitsivat nostavansa keisariksi Japanissa asuvan ikääntyvän prinssi Cường Đển, mutta sallivat lopulta Bảo Đạin pitää asemansa keisarina vailla valtaa.[2]

    Việt Minh ja sen johtaja Ho Tši Minh arvelivat, että Bảo Đại heihin yhdistettynä olisi symbolisesti vahva liike. Việt Minh pyysi Bảo Đạita luopumaan vallasta ja sen sijaan ottamaan vastaan tehtävän järjestön neuvonantajana. Toimittuaan jonkin aikaa neuvonantajana Bảo Đại ymmärsi, että hänelle ei ollut tiedossa mitään todellista roolia, ja lähti 1946 maanpakoon Hongkongiin.[1][2]

    Ranska salli lopulta Vietnamin kolmen alueen yhdistymisen ja täydellisen itsenäisyyden maalle. Bảo Đại suostui tällöin ottamaan vastaan Vietnamin valtion hallitsijan aseman vastaan heinäkuussa 1949. Hänestä saatettiin edelleen käyttää nimitystä ”hänen majesteettinsa”, mutta hänen asemansa ei ollut enää keisari, vaan yksinkertaisesti valtionpäämies.[1]

    Vuonna 1954 Geneven rauhansopimus jakoi Vietnamin Pohjois- ja Etelä-Vietnamiin. Bảo Đại ja tämän neuvonantajat yrittivät kerätä itselleen todellista valtaa etelässä Saigonissa. Bảo Đạin pääministeriksi vuonna 1955 nimittämä Ngô Đình Diệm järjesti kuitenkin lokakuussa samana vuonna kansanäänestyksen, jossa Bảo Đại syrjäytettiin vallasta. Bảo Đại ei kiistauttanut äänestyksen tulosta ja muutti asumaan Ranskaan.[1]

    Vuonna 1981 Bảo Đại matkusti Yhdysvaltoihin. Maanpakovuosiensa aikana hän tapasi muita pakolaisia ja pyrki heidän kanssaan aktiivisesti saamaan demokratiaa Vietnamiin. Bảo Đại kuoli Val-de-Grâcen sotilassairaalassa Pariisissa vuonna 1997, ja hänet on haudattu Cimetière de Passyn hautausmaalle. Bảo Đạin kuoleman jälkeen hänen pojastaan Bảo Longista tuli Nguyễn-dynastian päämies.lähde?

    Bảo Đại nai 20. maaliskuuta 1934 Jeanne Marie-Thérèse (Mariette) Nguyen Huu-Hao Thi Lanin (1914–1963), joka otti nimekseen Hoang Hau Nam Phuong. Nam Phương ja Bảo Đại saivat viisi lasta: kruununprinssi Bảo Long (s. 4. tammikuuta 1936), Phuong Mai (s. 1. elokuuta 1937), Phuong Lien (s. 3. marraskuuta 1938), Phuong Dung (s. 5. helmikuuta 1942) ja Bảo Thang (s. 9. joulukuuta 1943).lähde?

    Bảo Đạilla oli Nam Phuongin lisäksi neljä muuta vaimoa, joista kolmen kanssa hän oli naimisissa jo ennen avioitumistaan Nam Phuongin kanssa:

    • Phi Ánh, serkku, avioituivat vuonna 1935,
    • Hoang, kiinalainen, avioituivat vuonna 1946 (saivat yhden tyttären)
    • Bùi Mộng Điệp avioituivat vuonna 1955 (kaksi lasta)
    • Monique Baudot, ranskalainen, avioituivat 1972
    • Keat Gin Ooi: Southeast Asia: A Historical Encyclopedia, from Angkor Wat to East Timor. ABC-CLIO, 2004. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
    1. a b c d e f g Keat Gin Ooi, s. 220-221
    2. a b c d e Bao Dai Encyclopædia Britannica. 2025. Viitattu 29.1.2025. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]