Bærumin moskeijaisku
.jpg)
Bærumin moskeijaisku oli Norjan Bærumissa 10. elokuuta 2019 tehty aseistettu hyökkäys Islamilaiseen al-Noor-keskukseen.[1][2] Tekoa käsiteltiin äärioikeistolaisena terrori-iskuna, josta tuomittiin 22-vuotias Philip Manshaus.[1]
Tapahtumat, tausta ja seuraamukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Manshaus ampui ensin kuoliaaksi 17-vuotiaan[2] Johanne Zhangjia Ihle-Hansenin perheensä kodissa.[3] Tyttö oli kiinalaissyntyinen[1] ja murhaajan isän puolison adoptoima.[3] Manshaus piti Ihle-Hansenia "uhkana valkoiselle rodulle" tämän etnisen taustan johdosta.[2] Ihle-Hansenin murhan jälkeen Manshaus ajoi Islamilaiseen al-Noor-keskukseen ja ampui useita laukauksia, mutta ei onnistunut surmaamaan ketään[3] eikä kukaan haavoittunut vakavasti. 65-vuotias entinen Pakistanin ilmavoimien upseeri Mohammad Rafiq taltutti ampujan ja riisui tämän aseista ennen poliisin saapumista tapahtumapaikalle. Ampuja oli kuitenkin tavoitellut niin monia islaminuskoisia uhreja kuin mahdollista. Hän otti ammuskelusta videokuvaa kypäräkameralla, mutta ei onnistunut lähettämään sitä nettiin.[1] Hyökkäys tehtiin Eid al-Adhan aattona, mutta paikalla oli vain kolme muslimia.[2] Pian Bærumin moskeijaiskun jälkeen Ihle-Hansenin ruumis löydettiin ampujan perheen asunnosta. Manshaus käytti tekovälineinään isänsä kivääriä ja lyhyttä käsiasetta.[1]
Manshaus sai poliisitutkinnan perusteella innoitusta Brenton Tarrantilta, joka murhasi 51 ihmistä Christchurchin moskeijaiskuissa 2019. Manshaus oli vieraillut uusnatsien sivuilla, joilla muun muassa vaadittiin rotusotaa.[1] Hän oli vahvasti maahanmuuttovastainen[3] ja uskoi väestönvaihtoteoriaan. Manshaus haki Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsenyyttä kesäkuussa 2019 ja tapasi sen jäseniä. Hänen rasisminsa oli huolestuttanut perheenjäseniä ja sosiaalista ympäristöä ennen hyökkäystä. Huoli hänestä ilmoitettiin Norjan poliisin turvallisuuspalvelulle vuonna 2018, mutta toimenpiteisiin ei ryhdytty. Manshausin ajatukset olivat herättäneet huolta ja johtaneet ilmoitukseen koulun johdolle myös maatalousopistossa, jossa hän opiskeli vuosina 2018–2019.[2]
Manshaus ei osoittanut oikeudessa katumusta vaan toi yhä esiin ihailua Christchurchin terroristia kohtaan. Oikeudessa hän myös nimesi Adolf Hitlerin ja Anders Behring Breivikin muiksi esikuvikseen. Lisäksi hän puhui eurooppalaisten kansanmurhasta ja kiisti holokaustin.[1] Muiden kantojensa ohella Manshaus piti homoseksuaalisuutta sairautena.[2] Hän sai oikeuskäsittelyn päätteeksi 21 vuoden vankeustuomion, josta hänet määrättiin istumaan vähintään neljätoista vuotta.[1] Norjan laki mahdollistaa vankeuden jatkamisen niin kauan kuin Manshausin katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle.[3] Manshaus määrättiin myös maksamaan yhteensä 100 000 Norjan kruunun verran korvauksia ja oikeuskuluja.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Norway court jails mosque gunman Manshaus for 21 years BBC 11.6.2020, viitattu 31.8.2023
- ↑ a b c d e f Sindre Bangstad, The 2019 mosque attack and freedom of speech in Norway Al Jazeera 26.5.2020, viitattu 31.8.2023
- ↑ a b c d e Norway mosque shooter jailed for 21 years for murder, anti-terrorism offence Reuters 11.6.2020, viitattu 31.8.2023