Aya Nakamura
Aya Nakamura (oik. Aya Danioko) (s. 10. toukokuuta 1995, Mali) on ranskalainen laulaja, joka on kaikkein kuunnelluimpia ranskankielisiä nykyartisteja.[1] Hänet tunnetaan omasta ranskalaisesta tyylistään, johon sekoittuvat afrobeat ja karibialainen zouk.[2]
Nakamura varttui Pohjois-Pariisin esikaupunkialueella. Hän syntyi Malissa ja saapui Ranskaan pienenä lapsena. Hänen äitinsä oli perinteinen malilainen runoilija tai laulaja, griootti. Taiteilijanimi Nakamura on peräisin supersankaridraamasta Heroes. Nakamuran ura lähti käyntiin hänen julkaistuaan kappaleita netissä 19-vuotiaana.[2]
Nakamuran neljäs albumi DNK julkaistiin 27. tammikuuta 2024. Siinä Aya Nakamura sekoittaa amerikkalaista R'n'B:tä ja länsi-intialaista musiikkia.[2][1]
Kiista olympiaesiintymisestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keväällä 2024 Ranskassa syntyi poliittinen kiista, kun Aya Nakamura kutsuttiin esiintymään Pariisin olympialaisten avajaisseremoniassa. Tarkoituksena oli, että hän tulkitsisi avajaisissa Édith Piafia. Ranskan äärioikeisto asettui vastustamaan jyrkästi Nakamuran esiintymistä.[3]
Ranskan keskustaoikeistolainen presidentti Emmanuel Macron on puolustanut Aya Nakamuran esiintymistä olympialaisissa. Äärioikeiston Marine Le Pen on kuitenkin sanonut, että Macronin pyrkimykset ovat provokatiivisia ja että Nakamuran kappaleet eivät edusta riittävästi Ranskaa. Le Penin ja äärioikeistolaisten poliitikkojen mukaan hänen musiikkinsa kumartaa liikaa Afrikan ja Yhdysvaltojen suuntaan. Musiikin lisäksi Le Pen on moittinut Nakamuraa hänen pukeutumisestaan ja ”mauttomuudesta”.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Aya Nakamura tells her chaotic love stories over zouk-love melodies Le Monde.fr. 29.1.2023. Viitattu 8.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Angelique Chrisafis: Aya Nakamura, the pop superstar at the centre of a Paris Olympic racism storm The Guardian. 16.3.2024. Viitattu 8.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Ranska | Ranskan äärioikeisto vastustaa maan suosituimman poptähden esiintymistä Pariisin olympialaisissa Helsingin Sanomat. 5.4.2024. Viitattu 8.4.2024.
| ||||||||||||||||||
