Atsoväri
Atsovärit ovat synteettisiä väriaineita, joita käytetään tekstiilien, paperin ja elintarvikkeiden värjäämiseen. Atsovärit ovat monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä, jotka sisältävät atsoryhmän, joka tekee aineesta värillisen.
Atsovärejä käytetään muun muassa makeisissa. Useiden värien nimissä on käyttötarkoitukseen viittaava kirjainkoodi: esimerkiksi ruskea FK:ta on käytetty savusilleihin (engl. for kippers).[1]
Atsovärien vaikutusta ei tarkkaan tunneta, mutta niiden uskotaan aiheuttavan herkille ihmiselle esimerkiksi iho-oireita, kuten ihottumaa ja punoitusta. Atsovärien vaikutuksesta lapsien ylivilkkauteen on pyritty tutkimaan, mutta tutkimus on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Niiden käyttö elintarvikkeissa kiellettiin Suomessa 1970-luvulla, mutta eduskunta joutui sallimaan ne Euroopan unioniin liittymisen myötä, jottei kielto olisi aiheuttanut kaupan teknistä estettä.
Suomessa elintarvikkeiden lisäaineina käytössä olevat atsovärit ja niiden E-koodit:[2]
- tartratsiini, E 102, CI 19140
- paraoranssi, E 110, CI 15985
- atsorubiini, E 122, CI 14720
- amarantti, E 123, CI 16185
- uuskokkiini, E 124, CI 16255
- punainen 2G, E 128, CI 18050
- alluranpunainen, E 129, CI 16035
- briljanttimusta, E 151, CI 28440
- ruskea FK, E 154
- ruskea HT, E 155 CI 20285
- litolirubiini BK, E 180
Atsoväri E128:n eli punaisen 2G:n käyttö kiellettiin Euroopan yhteisön 28. heinäkuuta 2007 voimaan tulleella asetuksella.[3]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tom P. Coultate: Food: The Chemistry of Its Components, s. 245. Royal Society of Chemistry, 2009. (englanniksi)
- ↑ Atsovärit E-koodit. Viitattu 16.10.2013.
- ↑ Komission asetus (EY) 844/2007 värin E 128 eli Punainen 2G käytön keskeyttämiseksi (PDF) 27.7.2007. Euroopan yhteisöjen komissio. Viitattu 4.6.2008.
