Atsitromysiini
| Atsitromysiini | |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 9-deoksi-9a-atsa-9a-metyyli-9a-homoerytromysiini A | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C38H72N2O12 |
| Moolimassa | 748,88 |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 113–115 °C [1] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 38 % 250 mg:n kapseleissa |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 68 tuntia |
| Ekskreetio | biliaarinen, renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria | |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Oraalinen |
Atsitromysiini on makrolidiryhmään kuuluva antibiootti, joka on johdettu puolisynteettisesti erytromysiinistä.
Atsitromysiiniä käytetään hoitamaan muun muassa infektioita, kuten keuhkoputkentulehdusta, keuhkokuumetta ja välikorvantulehdusta. Lisäksi sitä käytetään suurina kerta-annoksina klamydian hoitoon.
Atsitromysiiniä sisältävien lääkkeiden on todettu aiheuttavan rytmihäiriöitä. Riskiryhmään kuuluvat ne, joilla on normaalia hitaampi syke, veren alhainen kalium- tai magnesiumpitoisuus, sekä ne jotka syövät tiettyjä, epäsäännöllisen sykkeen tai rytmihäiriöiden hoitoon käytettäviä lääkkeitä.[2]
Suomessa myytäviä atsitromysiiniä sisältäviä lääkkeitä ovat Zithromax, Azithromycin Sandoz sekä Azithromycin ratiopharm.[2]
Kemia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Atsitromysiinin perusrakenteena on laktonirengas, jossa on 14 hiiliatomin lisäksi yksi typpiatomi. Muiden makrolidien tapaan atsitromysiini sitoutuu bakteerien ribosomeihin estäen niiden proteiinisynteesiä. [3]
Atsitromysiinin kemiallinen kaava on C38H72N2O12, moolimassa 748,88 g/mol ja CAS-numero 83905-01-5.
Atsitromysiini-antibiootilla hoidetaan muun muassa keuhkoputkentulehdusta ja klamydiaa. Yhdysvalloissa on varoitettu, että antibiootti voi aiheuttaa jopa kuolettavia sydämen rytmihäiriöitä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 157. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
- 1 2 Yhdysvallat varoittaa antibiootista - käytössä Suomessakin Ylen uutiset 3.4.2013
- ↑ Koulu, Tuomisto (toim.): Farmakologia ja toksikologia. Medicina, 6. painos (2001), s. 832–837. ISBN 951-97316-1-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lääkelaitos: Azithromycin[vanhentunut linkki]
- KEGG: Azithromycin (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Azythromycin (englanniksi)
- ChemBlink: Azithromycin (englanniksi)