Astaksantiini
| Astaksantiini | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | (6S)-6-hydroksi-3-[(1E,3E,5E,7E,9E,11E,13E,15E,17E)-18-[(4S)-4-hydroksi-2,6,6-trimetyyli-3-oksosykloheksen-1-yyli]-3,7,12,16-tetrametyylioktadeka-1,3,5,7,9,11,13,15,17-nonaenyyli]-2,4,4-trimetyylisykloheks-2-en-1-oni |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C40H52O4 |
| Moolimassa | 596,84 g/mol |
| Sulamispiste | 215–216 °C |
| Kiehumispiste | 774 °C |
| Tiheys | 1,071 g/cm3 |
Astaksantiini on terpeeneihin kuuluva ksantofylli-karotenoidi. Kuten monet karotenoidit, se on rasvaliukoinen pigmentti. Astaksantiinin kemiallinen kaava on C40H52O4, moolimassa 596,84 g/mol, sulamispiste 215–216 °C ja CAS-numero 472-61-7.
Luonnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuten muitakin karotenoideja, astaksantiinia tuottavat luonnossa kasvit ja levät.
Valtamerellisessä ravintoketjussa astaksantiinia tuottavat mikrolevät, joista ravintoketjussa ylempänä olevat äyriäiset ja lohensukuiset kalat saavat punaisen värinsä.[1][2] Myös äyriäisiä syövien flamingojen punaväri on peräisin astaksantiinista.
Toinen väriaine on kantaksantiini, ja molempia on runsaasti esimerkiksi krilleissä, joita luonnonlohet syövät.[3]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Astaksantiinia tuotetaan synteettisesti petrokemikaaleista ja viljelemällä mikroleviä. Viljelemällä astaksantiinia voi tuottaa Haematococcus pluvialis -mikrolevästä, jonka pigmenttipitoisuus (40 g/kg kuivapainosta) on 10 000 -kertainen esimerkiksi lohen lihaan verrattuna.[4][5] Astaksantiinia kalanviljelyyn tuotetaan myös Phaffia rhodozyma -hiivan avulla dekstroosista.[6]
Synteettistä astaksantiinia tuottavat BASF ja DSM. Astaksantiinin synteesi ei ole julkista tietoa.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Astaksantiini on voimakas antioksidantti ja sitä käytetään ravintolisänä. Astaksantiini on hyväksytty monissa EU-maissa ja Yhdysvalloissa elintarvikekäyttöön.[5] Astaksantiinin E-koodi on E 161j.
Lähes kaikki kalanviljelyssä käytetty astaksantiini on synteettisesti tuotettua,[4] jolloin astaksantiini-pigmentti muodostaa jopa viidenneksen viljellyn kalan rehukustannuksista.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Goodwin T. W.: Metabolism, Nutrition, and Function of Carotenoids. Annual Review of Nutrition, July 1986, nro Vol. 6, s. 273–297. doi:10.1146/annurev.nu.06.070186.001421. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.4.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ A Review of the Carotenoid, Astaxanthin, as a Pigment and Vitamin Source for Cultured Penaeus Prawn. Todd Lorenz. google Docs html-viewer (englanniksi)
- ↑ Mats-Eric Nilsson, Aitoa ruokaa, s. 114
- ↑ a b Astaxanthin - a natural antioxidant (html) Algatech Ltd.. Arkistoitu 18.2.2010. Viitattu 21.3.2010. english
- ↑ a b Teresa M. Mata, António A. Martinsa, Nidia. S. Caetano: Microalgae for biodiesel production and other applications: A review. Renewable and Sustainable Energy Reviews, January 2010, nro Volume 14, Issue 1, s. 217–232. Elsevier Ltd.. 10.1016/j.rser.2009.07.020. Google Docs pdf-quick view Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.3.2010. (englanniksi)
- ↑ ADM Ecotone, pdf catalogue[vanhentunut linkki] (englanniksi)
- ↑ Hannah Rajasingh, Leiv Øyehaug, Dag Inge Våge1 and Stig W Omholt: Carotenoid dynamics in Atlantic salmon. BMC Biology, 18 April 2006, 2006. vsk, nro 4:10. BioMed Central Ltd.. 4:10doi:10.1186/1741-7007-4-10. Artikkelin verkkoversio (html). Viitattu 7.4.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- PubChem: Astaxanthine (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Astaxanthin (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): (3S,3'S)-Astaxanthin (englanniksi)
- DrugBank: Astaxanthin (englanniksi)
- KEGG: Astaxanthin (englanniksi)
- ChemBlink: Astaxanthin (englanniksi)
- Bristol University School of Chemistry, Molecule of the Month: Astaxanthin (englanniksi)
- Espacenet: Astaksantiiniin liittyviä patenttihakemuksia (englanniksi)